perjantai 8. heinäkuuta 2016

Reeniviikko viittä vaille paketissa.

Josko nyt jo saisin finaaliin tämän postauksen jota jo keskiviikkona aloittelin? Keskiviikkohan oli siitä erityinen päivä että urheilin yli maakuntarajojen. Hurautin nimittäin entisen työkaverin luo Iisalmeen, jossa me sitten vedettiin niskaan lenkkikamppeet ja lähdettiin radalle!





Ihastuin Iisalmessa noihin ulkotreenipaikkoihin joita ei meillä täällä Nivalassa liiemmin ole. Hauskoja vempaimiahan nuo oli, mutta osa jäisi aika pian hyödyttömiksi lihaskunnon kasvaessa; ellei sitten toisi mukanaan repullista tiiliskiviä, noin niinkuin lisäpainoksi.




Mua meinaa jo masentaa tämä harmaa sää, mutta on siinä hyvätkin puolensa; onpahan mukavampi höntsäillä ulkona kun ei ole pelkoa lämpöhalvauksesta tai nahan kärtsäämisestä. 



Todettiin Veeran kanssa että molempien käsivoimissa on parantamisen varaa. Itsehän haaveilen edelleen pystyväni joskus vetämään leukoja, ja tuo köyttä pitkin kiipeäminenkin olisi varmasti ihan mukavaa....



Myöskään monkey barin salat eivät auenneet mulle, saatoin nimittäin tippua heti vasemmanpuolimmaisen kuvan oton jälkeen. Ehkä mun pitää vielä harkita sitä Tough Vikingiin osallistumista, tai ainakin lykätä sitä vuodella. 




Putkien päällä tasapainoilu multa silti onneksi onnistui. Ehkä suurimmaksi osaksi siksi että pudotus olisi ollut niin pieni, eipähän huimannut päätä.


Torstaina reippailin sitten hieman lähempänä, naapurikaupungissa Ylivieskassa. Sonja houkutteli mut mäkitreenaamaan Huhmarkallion ulkoilualueelle. Alkulämmittelyt saatiin kun jätettiin autot valtatien varteen ja käveltiin mäen huipulle.



Ystäväni Polar M400 kertoi että reilun tunnin lenkin aikana kului hieman vajaa 550 kaloria ja harjoitus luokiteltiin "kovatehoiseksi harjoitukseksi". Kiivettiin entinen laskettelurinne kolme kertaa ylös ja lopuksi tehtiin vielä sekalaisia lihaskuntojuttuja karting-radan asfaltilla. Treeni oli raskas, mutta sen jälkeen tuli aika euforinen olo.



Onneksi tuli siis lähdettyä. Meinasi nimittäin jäädä menemättä, kun ennen lähtöä rupesi satamaan ns. kaatamalla. Yritin silti löytää säästä niitä positiivisia puolia; eipähän ole paarmalaumaa ympärillä pörräämässä, ja edelleenkään ei tarvitse läkähtyä auringonpaisteessa. Lisäksi ei tarvitse miettiä onko läpimärkä hiestä vai sadevedestä. 





Suosittelen kaikkia haastamaan itsensä, ja kokeilemaan sateessa urheilua! Enkä tarkoita nyt mitään perinteistä lenkkeilyä, vaan just esimerkiksi rapputreenejä tai mäkivetoja! Treenin jälkeen on (yleensä, ainakin mulla on aina ollut) huippufiilis ja sitä huomaa että "eipä tähän kuollutkaan!"





Sain käytyä tällä viikolla myös kaksi kertaa kuntosalilla, työkaverin houkuttelemana. Oli jännä tunne kun joutui/sai laittaa puolet vähemmän painoja mitä viimeksi (joskus pari kuukautta sitten). Oli vaihteeksi ihan mukava nostella rautaa, mutta pahoin pelkään että mun fysiikkaa ei ole luotu salitreenaamiseen. Vasen olka- ja kyynärpää vihoittelevat lievästi, vaikka en todellakaan käyttänyt isoja painoja. Aion kyllä hankkiutua fysioterapeutille kunhan saan aikaiseksi varata ajan... Siihen asti täytyy treenata maltillisesti ja kuunnella kroppaa. 


Sunnuntaina olen muuten menossa taas Kokkolaan Kirpun rääkättäväksi, wish me luck. Siitä reissusta kerron ehkä sitten myöhemmin!!

7 kommenttia:

  1. Voisiko joku sulle tarkistaa vähän liikkeieen tekniikkaa ettei nivelet kipeytyisi? :) (..vai sitäkö sinä sinne fyssarille olit menossa.. :D) Tai voihan liikkeen vaihtaa toiseen jos tuo kipua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On moniki ollu apuna salilla, mutta luulen vaan että mulla on jotain vikaa noissa vasemman käden nivelissä.. :/ Siellä fysioterapeutillahan se sitten selviää onko vika minussa vai minun tekniikassa :)

      Poista
  2. Kannattaa valita hyvä fyssari, niissä nimittäin on eroja..
    Itselläni urheilullisen elämän alkutaipaleella (ts. olin aktiivisesti treenannut ja liikkunut n. vuoden), alkoi toinen polvi oirehtia. Polvesta ei vikaa löytynyt, ohjattiin fysioterapeutille jonka luona ramppaaminen oli yhtä tyhjän kanssa. Vaihdoin toiseen, ja jaloistani löytyi asentovirhettä ja lihasepätasapainoa mikä selitti toisen jalan lihaksiston aiheuttavan kivut ja säryt. Reilulla palauttelulla + oikealla treenillä tätä on saatu korjattua mutta vaivaa edelleen aika ajoin.
    Niin sen pointti oli että elä maksa huonolle fysioterapeutille !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niiin ja muista kertoa meille lukijoille mitä fysioterapeutin tapaamisessa tapahtui ja mikä on tuomio !

      Poista
    2. Pelkään just sitä "huonoa palvelua" niin paljon että oon tähän asti ollu mielummin menemättä kokonaan. Nyt on kyllä jo ehkä pakko. Ja ilman muuta kerron kuinka kävi! :)

      Poista
  3. Meinaatko osallistua tough vikingiin? Olin siellä ekana vuonna enkä kyllä suosittele kenellekään :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noh, mikäs siitä teki ikävän kokemuksen? :D Se ois tällä hetkellä semmoinen "unelma" joka ois kiva joskus toteuttaa :)

      Poista