sunnuntai 29. toukokuuta 2016

Kuulumiset vol xxx.

Ai niin, mun piti kirjoittaa siitä oikeasta elämästä. No täältä pesee:


Paino jumittaa edelleen siinä hippasen alle kasikympissä. Olisin jo niin paljon pidemmällä jos viikonloppuja ei olisi olemassakaan. Tai tota lätkän MM-turneeta. Eli on siis (taas) kaikkien muiden syy, kun minä en onnistu. Joopajoo. Vaikkei paino ookkaan tippunut moneen viikkoon, oon silti tyytyväinen itseeni. Itsetunto on kasvanut ja olo on supergooooood.
Laskeskelin että tää jumpparumba alkoi kuusi viikkoa sitten. Kuusi viikkoa mulla on siis ollut jumppia neljänä päivänä viikossa, välillä viitenäkin. Olen onnistunut KOLMEN VIIKON ajan olemaan skippaamatta yhtään niistä. Siis kolme viikkoa kuudesta!

Toukokuun alku meni jokseenkin heikosti. Väsytti hurjasti ja nukuin liian vähän. Yöunet jäi vähäisiksi, mutta joka päivä on täytynyt nukkua päikkärit. Aamulenkkejä en ole tehnyt toukokuussa kertaakaan. Ruokailupuoli sujuu arkisin tosi hyvin, olen saanut kehitettyä sellaisen rutiinin ruuanlaittoon ja itse syömiseen, että sen kanssa ei ole enää mitään ongelmia.

Ainut kompastuskivi mulle on tosiaan nuo viikonloput. Nukun pidempään kuin viikolla, eikä päivät ole muutenkaan säännöllisiä, joten ruokailun sovittaminen siihen sekaan on melkoinen haaste. Lisäksi viikonloppuisin tulee herkuteltua ja syötyä ohi ohjeiden. Oon kuitenkin oppinut antamaan sen itselleni anteeksi, varsinkin kun onnistun palaamaan ruotuun aina maanantaisin.

Jos toukokuussa on muuten mennyt huonosti, niin onneksi viime viikko oli poikkeus. Treenejä tein maanantaista lauantaihin joka päivä, ja se tuntuu lihaksissa. Maanantaina ja tiistaina jumppailtiin sisällä, keskiviikkona oli ulkotreeni maastossa ja torstaina heiluteltiin kahvakuulaa pihalla. Perjantaina kävin bootcamp-jengin kanssa vetämässä mäkitreenin joka meni aivan loistavasti. Mäkitreenejä ehdottomasti lisää!

Lauantaina huutelin lenkkikaveria Facebookissa ja yritin houkutella kavereita mukaani liikkumaan. Tällä kertaa ei tärpännyt, mutta tahdonvoimaa löytyi onneksi sen verran että sain vedettyä rullaluistimet jalkaani ihan yksin. Aloitin rullailukauden kevyesti 12 kilometrin lenkillä, kuten Instagramista joku saattoi jo huomatakin.





Tilasin perjantaina itselleni uudet luistimet Intersportin varastontyhjennys-alesta, joten luistelukesä voi alkaa! Viime kesänä en uhoamisestani huolimatta käynyt luistelemassa kuin muutaman kerran.

Kesäjumppia on jäljellä vielä parin viikon ajan, sitten pitäisi osata liikkua yksin. Jonkinlaista alustavaa suunnitelmaa olen jo kyhäillytkin, ja bootcamp-porukan kanssa on ollu puhetta että sovittaisiin treeni-treffejä vaikka varsinainen kurssi päätyikin perjantaina. Mikä ettei!
 
Onnistuneen treeniviikon kunniaksi mässäilin grilliruualla eilen oikein antaumuksella. Uskaltauduin myös lähtemään ulos kesävaatteissa ensimmäistä kertaa tälle vuotta. Ystävät, maaseutu, auringonpaiste ja hyttyset, mitäs muuta sitä ihminen tarvitsee rentoutuakseen!




Kun viikon päästä haen myymättä jääneet tavarat kirpputorilta, ja saan myyntivoitot käsiini, aion ostaa koko rahalla uusia VAATTEITA! Tällä hetkellä mulla ei ole yksiäkään farkkuja jotka istuisivat täydellisesti, kesävaateita on vähänlaisesti ja treenipaitojakin tarvitsen kipeästi lisää. Ihanan turhamaista.


Summerbucketlist on jo otettu työn alle. Geokätköjä on löytynyt tähän mennessä 12 kappaletta ja Provinssi-lippu on piilotettu kirjahyllyyn. Myös kaveriporukan mökkireissu Kuopioon on ottanut kunnon harppauksen eteenpäin. Pitkä kuuma kesä, täältä mä tuun!


Tulipa tästä sekava postaus, mutta ei se kai eroa mitenkään normaalista!

2 kommenttia:

  1. Hienosti oot kyllä jaksanut jumpata ja liikkua! Ja iso hatunnosto siitä että pystyit repäisemään itsesi rullistelemaan ilman henkistä tukeakin (kavereita)! :-) Kyllä se paino tippuu sitten perässä, jatka vaan samaa mallia! Ja tosiaan, kyllä sitä välillä pitää kesällä grillimässätäkkin! :-) Kiloja on mukavampi tiputella rennosti ja liikunnalla kuin itseään kituuttamalla ja kaikki herkut kieltämällä! ;-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, samalla saattaa vaikka oppia sen "maistan vähän"-taktiikan, mikä ei tällä hetkellä koskaan onnistu, kun sitä yrittää...

      Poista