keskiviikko 20. tammikuuta 2016

Mitä mun väsymykselle kuuluu?

Pahoittelen jo etukäteen tätä jäätävää valitusta mitä seuraavaksi on luvassa, lue omalla vastuulla. 



Joku varmaan saattaa muistaakin kun syyskuussa kerroin että mulla epäillään kilpirauhasen vajaatoimintaa. Kilpirauhasarvot olivat himpun verran koholla, joten olin kolme kuukautta koelääkityksellä. Söin tyroksiiniä 50 µg päivässä ja kontrollikäynti oli joulukuussa. Ennen kontrollia otettiin tietysti labrat joista sitten selvisikin että kilppariarvot olivat palanneet takaisin viitearvojen sisäpuolelle. 

Työterveyslääkäri totesi sitten ettei mulla olekaan kilpirauhasen vajaatoimintaa. Se tuntui kuin iskulta vasten kasvoja. Ensin totuttelin ajatukseen että olen sairas ja syön lääkkeitä lopun ikäni, mutta h*lvetin helpottunut että ainaiseen väsymykseen löytyi syy. Kolmen kuukauden aikana totesin kuitenkin ettei tyroksiini vaikuttanut toivotulla tavalla; väsymys ei vaan väistynyt.  Sitten vedetään matto jalkojen alta ja sanotaan että ei tämä olekaan vajaatoimintaa. Ja että "entä jos vaan lopettaisit niiden päiväunien nukkumisen?"

Siis anteeksi mitä? 

Sama kuin sanoisi masentuneelle että "entä jos vaan koittaisit piristyä?" Rehellisesti sanottuna mulla pääsi itku siellä lääkärin vastaanotolla silloin ennen joulua. Tämän lääkäri sitten tietysti tulkitsi työuupumukseksi ja masennukseksi. Tilanne oli muutenkin jotenkin todella painostava, kun mua vaan tuijotettiin pöydän toiselta puolelta ja sain itse koko ajan johdatella keskustelua eteenpäin. Mun elämäntapoja arvosteltiin ja kaikki ideat tai ehdotukset mitä mulla oli väsymyksen syystä, oikeastaan lytättiin. Kerroin myös olleeni superdieetillä juuri ennen käyntiä ja sitäkin kritisoitiin. Kuulema liian rankkaa ja raskasta ja muuta vastaavaa. Sanoin syöväni monipuolisesti ja ottavani myös monivitamiinejä päivittäin. Lääkärin vastaus oli "miksi sinä niitä syöt?" NO ÖÖ, koska meitä suomalaisia aina patistetaan ottamaan vitamiinejä kun ei niitä saada ruuasta riittävästi! 



Lähdin vastaanotolta surullisena, hämmentyneenä ja ilman ohjeita jatkosta. Enkä todellakaan lopettanut päiväunien nukkumista. En koe olevani masentunut tai uupunut, olen vain jatkuvasti niin helkkarin väsynyt että se vaikuttaa kaikkeen muuhun elämiseen. Ja kun sanon "väsynyt", tarkoitan sitä että aamulla herätessä en koskaan tunne itseäni levänneeksi. Iltapäivällä on pakko ottaa torkut, oli aikaa sitten 15 minuuttia tai kaksi tuntia. En saa tehtyä niitä asioita jotka olen suunnitellut tekeväni päivän aikana. Pakolliset, luvatut ja sovitut jutut tietysti, mutta esimerkiksi "leivonpa pullaa" tai "siivoanpa tässä aikani kuluksi" eivät kuulu mun harrastuksiin. En ole koskaan virkeä

Olen kokeillut vähän kaikenlaista oloni parantamiseksi. Oikeastaan viimeisen neljän vuoden aikana mun elämäntavat on koko ajan vain parantuneet ja parantuneet. Liikunnan määrä on kasvanut lähes olemattomista kävelylenkeistä useampiin jumppiin viikossa. Ruokailutottumukset ovat ihan 10+ verrattuna siihen mitä söin kun muutin aikoinaan omilleni; nykyään lautasella tosiaan on 1/2-osaa vihreää, ja lisäksi syön SÄÄNNÖLLISESTI. Nykyään nukun joka yö 6-8 tuntia. Kuten aiemmin mainitsinkin, syön myös vitamiinejä ja ostinpa kerran muinoin Maca-jauhettakin ja toivoin sen auttavan, mutta kun ei. 

Mulla oli usko loppua mutta viimeinen niitti oli, kun luin Kanta.fi-sivustolta mitä tuo veikeä työterveyslääkäri oli minusta kirjoittanut. Tässäpä muutamia lainauksia; 
"Elämäntavat tietyllälailla aika terveelliset. --- Ruokavaliossa kannattaisi tiettyyn säännöllisyyteen ja perusterveellisyyteen kiinnittää huomiota. Kovista, rajuista dieeteistä kannattaa pidättäytyä, nyt kun väsymysasiat selvittelyssä. --- Myös masennuksen hoito voisi tulevaisuudessa tulla harkittavaksi, mikäli väsymys kovin mittavana näyttäytyy.

Tietyllä lailla aika terveelliset? No mitähän mun sitten pitäisi vielä muuttaa? Ruokavaliossa kannattaisi säännöllisyyteen kiinnittää huomiota? Mies oli sitä mieltä että "no sillä dieetilläkinhän sää koko ajan vaan söit, ja sulla oli eväät mukana joka paikassa!" Rajuista dieeteistä? En kyllä kokenut superdieettiä rajuksi. JA KUN TÄTÄ VÄSYMYSTÄ ON OLLUT AINA, eikä vain edeltävien kuuden viikon ajan. Antakaa mun kaikki kestää.  Nyt jälkeenpäin tuo teksti oikeasti lähinnä huvittaa mua, mutta ekaa kertaa lukiessa ei naurattanut. Siispä tartuin viikko sitten puhelimeen ja varasin itselleni ajan yksityiselle lääkärille.  Ja nyt on taas odotukset korkealla. 



Ystävällinen tohtorisetä nimittäin määräsi mulle reseptin nenäsumutteeseen joka helpottaa mun (varsinkin öisin) tukkoista  nenääni, mikä taas auttaisi nukkumaan syvempää ja parempaa unta, jolloin väsymys alkaisi helpottaa. Tuon parinkymmenen minuutin aikana kun olin vastaanotolla, hän tutki mut aika läpikotaisin. Keskustelu kääntyi sitten mun tukkoiseen hengitykseen joka on vaivannut oikeastaan aina. Lääkäri kurkkasi mun nenään ja totesi että oikea sierain on selvästi tukkoisempi kuin vasen. Ja että voitaisiin kokeilla ensin helpottaa oloa sumutteella, sitten vasta mietitään leikkauksia ja vastaavia. 


Voi elämä, jospa tämä nyt viimein auttaisi? Voisko kaikki vaan laittaa nyt peukalot ja varpaat pystyyn että tää nyt olis se juttu joka palauttas mut taas elävien kirjoihin?  

13 kommenttia:

  1. Tsemppiä Heidi <3 ! Ihana kun et luovuta ! :)

    VastaaPoista
  2. Voi, pidetään peukkuja! Ja aikamoinen idiootti tuo eka lääkäri. Ylipäänsä en ymmärrä miksi terveydessä määrittelemättömät asiat (kuten tässä tuo väsymys) aina herkästi käännetään masennuksen puoleen kun ei keksitä muutakaan ja lääkäri pääsee helpommalla. Älytöntä sanon minä. Toivottavasti väsymys helpottaa ja saat siihen apua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varmaan just siksi että lääkäri pääsee helpommalla...

      Poista
  3. Onkohan blogspotilla jotain minua vastaan, kun aina saan taistella näiden kommenttien kanssa. Joudun toisinaan moneen kertaan laittamaan kun ei kommenttini ilmesty. Pidempiä kommentteja en jaksa uusiksi moneen kertaan kirjoittaakkaan.. Mielestäni ihan asiallisia kommentoin että en usko että on siitä kiinni että et niitä siksi julkaisisi �� nim. epätoivoinen kommentoija

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi ei! :/ Mitä se sitten ilmoittaa sulle, vai ilmoittaako mitään? Kommentoitko tietokoneella vai jollain mobiililaitteella? Mulla on käytössä vain yli 7 päivää vanhojen tekstien kommenttien valvonta, eli näihin uusimpiin voi kuka vain kommentoida mitä vain... Otan asian nyt työn alle että laitan bloggerille kyselyä ongelman syystä! Pahoittelut!!!

      Poista
    2. Joskus oon saattanu vähän viiveellä kommentoida sun bloggauksia, ainakin nuissa vanhemmissa teksteissä siis tulee että kommentti näkyy hyväksynnän jälkeen tjsp, mutta on välillä käynyt niin että kommentti ei ikinä ilmestykään. Uudenpiin teksteihin ei aina tule kohtaa "en ole robotti" vai mikä boksi onkaan, vaan kommenttilaatikko vain tyhjenee kun painan julkaise -nappia. Kännykkää käytän siis. Eihän se sinun syy ole!! :)

      Poista
  4. No jopas on! Mä sain viimeks kuulla lääkäriltä, et oon LÄSKI :D Todella kiva ;D Mutta siis toivottavasti syy löytyy/löytyi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En tiiä missä sitä pitäis käydä että sais asiallista hoitoa... :D

      Poista
    2. ahhahhah minuakin sanonu läskiks yms mukavaa lääkäri :D ei masennuta!

      Poista
  5. Kommentoin tähän nyt testiksi, toimiiko?

    VastaaPoista
  6. Hyvin näkyy toimivan, vaikka anonyyminä kirjoitankin.
    -Haidie

    VastaaPoista
  7. rupes ärsyttää siun puolesta :/ tommosia ne lääkärit yleensä on.. voimia sinne!

    VastaaPoista