keskiviikko 16. marraskuuta 2016

Taas yksi HIIT-ohje + treenisovelluksen esittely



Esittelenpä tässä taas lämpimikseni yhden HIIT-treenin, jonka testasin syyslomaviikolla. Pläräsin lainaamaani ohjekirjaa ja mietiskelin mitkä ohjeista haluan tallentaa itselleni myöhempää käyttöä varten. Siinä samalla tuli tunne että "no vaan mitäpä jos vetäisenkin tässä yhden pikaisen?" Ja niinhän minä tein. Valitsin sen kiinnostavimman, pistin popin soimaan ja levitin jumppamaton olkkarin lattialle.


Tämä seuraava ohje on suunniteltu rääkkäämään kokonaisvaltaisesti koko kroppaa. Suurten lihasten sparraaminen tehostaa rasvanpolttoa sekä kiinteyttää ja vahvistaa lihaksia. Treenissä on kahdeksan eri liikettä joita jokaista tehdään minuutti kerrallaan. Liikkeiden välissä pidetään 30 sekunnin tauko. Jos treeni tuntuu liian kevyeltä, voit lyhentää lepoaikaa 15 sekuntiin.





Koko kehon rääkki

POLVENNOSTOJUOKSU       60 SEC
HAARAHYPPY              60 SEC
KYYKKY                  60 SEC
MUUMIO                  60 SEC
VATSALIHASLIIKE         60 SEC
X-HYPPY                 60 SEC
ETUNOJAPUNNERRUS        60 SEC
JALKOJEN NOSTO          60 SEC


joka liikkeen välissä 30 sec tauko
treenin kokonaisaika 12 min

kiinnitä hypyissä erityisesti huomiota laskeutumiseen/alastuloon, jottet loukkaa itseäsi. 

 

Rääkin jälkeen kävin vielä kävelylenkillä, ja uskon että sen ansiosta lihakset eivät olleet seuraavana päivänä niin kipeät kuin ne OLISIVAT VOINEET OLLA. 




Noiden HIIT-treenien tekemisessä ehkä tärkein varuste hyvien vaatteiden ja rautaisen asenteen lisäksi on hyvä ajastin. Tässä kohtaa voi kerrankin kiitellä sitä että elämme älypuhelin-aikakaudella, ja lähes jokaiseen ongelmaan löytyy ratkaisu muutamalla sormen pyyhkäisyllä ( meinasin kirjoittaa että IHAN JOKAISEEN, mutta itsehän minä joudun nämä läskini sulattamaan, ei siinä paljon älypuhelimet auta ). Siispä minäkin hipaisin itseni sovelluskauppaan tuossa taannoin. En nyt juuri muista mitä hakusanaa käytin, mutta löysin sovelluksen, joka ainakin Play-kaupassa kantaa nimeä " Tabata timer Interval timer ".



Sovellukseen naputellaan siis treenissä tarvittavat tiedot. Yläpalkin + -merkistä saat tallennettua erilaisia asetuksia. Jos tykkäät tehdä vaikkapa kahta erilaista treeniä, pystyt tallentamaan ne kätevästi sovellukseen eikä sinun siis tarvitse joka kerta vaihtaa asetuksia manuaalisesti. Tallentamasi ajastukset taas näet plusmerkin vieressä olevasta kuvakkeesta. Kellon kuva palauttaa ajastimen takaisin oletusasetuksiin. Hammasrattaasta taas pääset muokkaamaan sovelluksen yleisiä asetuksia, kuten värejä ja ääniä. 



Seuraavaksi selostan amerikankieliset termit, jotta kynnys ladata tämä huippusovellus laskee. Lisäksi selvennän muutaman kohdan, jotta teidän ei tarvitse tehdä samaa virhettä jonka minä menin tekemään. Ärsyttää kun treeni menee sekaisin jonkin typerän sovelluksen takia.. 

Prepare: Valmistautumisaika ennen varsinaista treeniä. Itselläni tässä on yleensä aina tuo kaksi sekuntia, jotta ehdin laskea puhelimen alas ja asettua paikoilleni ennen sarjan alkua. 
Work: Työosuuden/varsinaisen liikkeen kesto. 
Rest: Lepoaika liikkeiden välillä. 
Cycles: Liikkeiden lukumäärä. Eli siis montako kertaa vuorotellaan työ- ja lepo-osuuksien välillä. TÄSSÄ kohtaa mokasin itse. Esimerkiksi tämän postauksen alussa olevaa treeniä varten "cycles"-kohtaan olisi pitänyts laittaa luku 8, koska liikkeitä tehdään sen verran. 
Tabatas count: Tähän kohti laitetaan sitten että montako sarjaa eli kierrosta tehdään. Jos vaikka yllä olevaa koko kehon rääkkiä pitäisi tehdä kolme kierrosta, laitettaisin tähän luku kolme. 
Rest between tabatas: Lepoaika kierrosten tai sarjojen ( miten nyt kukanenkin haluaa sanoa ) välissä. Joskus voi olla ohjeita joissa varsinaisten liikkeiden välillä ei pidetä ollenkaan taukoa eli siis kaikki tehdään putkeen, mutta sarjojen välissä pidetäänkin 1-2 minuutin tauko. Sen tauon pituus tulee siis tähän. 
Cool down: "Jäähdyttelyyn" tarkoitettu aika. Itselläni kohta näyttää nollaa, sillä osaan mielestäni jäähdytellä riittävän hyvin ilman että sovellus minua siitä muistuttaa.



Kun painat START-nappulaa, sovellus alkaa siis pyörittää juuri asettamiasi lukuja. Vasemmasta yläkulmasta näet monennessako sarjassa olet menossa. Rest-tekstin kohdalla näkyy vaiheen aluksi tosiaan se, onko kyseessä työ- vai lepo-vaihe. Hetken kuluttua sanan paikalle vaihtuu koko treenin jäljellä oleva kesto. 

Näytön keskellä, sopivan suurella fontilla, juoksee tietysti jäljellä olevan vaiheen aika. Nopealla vilkaisulla näet kymmenien metrien päähän kauanko sinulla on vielä aikaa vetää henkeä ennen seuraavaa pinnistystä. Alimmaisena taas näet monennessako liikkeessä olet menossa, ja montako siis on vielä jäljellä.





Tätä sovellusta suosittelen siis oikein  lämpimästi! Elämä helpottuu huomattavasti kun treenin aikana ei tarvitse tiirailla sekuntiviisaria vaan saa keskittyä tekemiseen. Ajastin nimittäin ilmoittaa valitsemallasi äänimerkillä milloin on aika siirtyä seuraavaan vaiheeseen.


Onko teillä mielessä muita mahtavia sovelluksia treeniä, ruokailua, veden juontia tai muuten vain elämää helpottamaan?

sunnuntai 13. marraskuuta 2016

#DIYpaskaa: Hapsuheijastin - koru

Aika moni pyysi ohjetta tuohon arvonnassakin olleeseen heijastimeen. Tai oikeastaanhan ei saisi kai puhua heijastimesta, vaan vaikkapa heijastavasta korusta tai asusteesta. Minäpä sitten kuvasin työvaiheet samalla kun räpelsin arvontapalkintoa, ja tässä ne nyt ovat teidän nähtävillänne! Kysykää ihmeessä jos jokin kohta tai kuva on epäselvä, niin voin sitten yrittää selventää.



 Hapsukoruun tarvitset siis seuraavia tarvikkeita: 

  • heijastavaa kangasta tai nyöriä
  • haluamasi väristä nyöriä, narua tai muuta vastaavaa
  • lukon, avainrenkaan, D-renkaan tai vastaavan kiinnitysmekanismin
  • sakset
  • erikeeperiä tai muuta vahvaa liimaa


Omat nyörini ostin Halpa-Hallista. Viiden nyörin setti maksoi muutaman euron, mutta hätätapauksessa vaikkapa villalanka käy ihan hyvin. Korun lukko taas on vanhasta avainkaulanauhasta leikattu. Heijastinkangas puolestaan on joskus aikoinaan ostettu muuan Tiimari-nimisestä askarteluliikkeestä.




Jos käytät heijastavaa narua tai lankaa, sen voi leikata pätkiksi. Pätkien tarkkaa määrää en osaa sanoa, joudut itse kokeilemaan mikä näyttää hyvältä. Jos taas leikkaat suikaleet kankaasta, tee niistä mahdollisimman ohuita. 

Itselläni on tuollainen siis A4-kokoinen heijastinkangaspalanen, jonka lyhyeltä sivulta siivutin palasia ( eli olisiko ne nyt noin 15 senttiä pitkiä?

Sitten siitä koristenyöristä, joka mulla tässä mallikappaleessa nyt sattui olemaan valkoista, leikkaat saman mittaisia pätkiä. Ja taas joudut ihan itse kokeilemaan montako pätkää näyttää hyvältä siinä sun omassa hapsuttimessa. Minä leikkasin neljä pätkää, ja loppuosa jäi vielä viimeistelyyn.

Vasemmalla siis heijastinhapsut, keskellä kieroon vetävät koristehapsut ja oikealla viimeistelyyn tarkoitettu pätkä.



Sitten otat kaikki narunpätkät hyppysiisi ja survot ne läpi siitä lenkistä johon haluat korun tehdä. Ikäänkuin niinkuin näin:





Ja sitten taitat hapsuttimet kaksin kerroin, ja tasaat hapsut niin että ne ovat suunnilleen tasamittaiset. Liian tarkka ei kuitenkaan kannata olla, koska pieni rosoisuus elämässä on kaunista.





Seuraavan vaiheen voi varmasti tehdä jotenkin hienomminkin kuin miten minä sen tein, mutta tämä uniikki heijastinkoru on tehty:



Levitä liimaa nyörin päähän sekä hapsujen taitoskohdan "sisäpuolelle". Laita nyörin pää taitoskohdan väliin ja purista hapsut taitokselle. (ks. pari kuvaa ylemmäs) Odota hetki että liima kuivuu, ja levitä sitten liimaa nyörin "sisäpinnalle" ja kiepsauta nyöri taitettujen hapsujen ympäri.




Kun olet kiertänyt nyöriä halutun määrän hapsujen ympärille, leikkaa ylimääräiset pois ja survo pätkä hapsujen väliin reilun liimatipan kera. Tämän osion voi tosiaan tehdä kauniimminkin jos osaa, mutta minulla ei riitä taidot saati kärsivällisyys.



Liiman kuivumisen ajan kannattaa puristaa hapsuja sormien välissä, jotta korusta tulee varmasti tukeva ja liimauskohdasta pitävä. Liiman kuivuttua koru on välittömästi käyttövalmis, ja se on kätevä siitää nopeasti paikasta toiseen!




torstai 10. marraskuuta 2016

Kirja: NOPEITA HIIT-INTERVALLIHARJOITUKSIA

Kirjastossa tulee käytyä harvakseltaan, ja niinä harvoina kertoinakin kierrän visusti vain ne itselle tutut ja turvallisest osastot; aikuisten romaanit sekä elokuvat. Kuukausi sitten siellä käydessäni poikkesin kuitenkin tyypilliseltä reitiltäni ja käteeni sattui tämä mielenkiintoinen kirja. 



Sean Bartramm, Nopeita HIIT-intervalliharjoituksia, "High-Intensity Interval Training for Women", julkaistu tammikuussa 2015, kustantaja readme.fi. ( Ihmettelen muuten miksi kirjan suomenkielisestä nimestä on jätetty pois sana "naisille"? Tai oikeastaan enemmänkin ihmettelen sitä miksi kirja on muka suunnattu vain naisille, sillä aivan yhtä hyvinhän myös miehet voivat näitä harjoituksia tehdä! )



"HIIT (high-intensity interval training), eli kovatehoinen intervallitreeni, on kaikkien kuntoilijoiden huulilla. Mikä selittää sen suosion? Nyky-yhteiskunnassa jokainen sekunti on tärkeä: elämä on kiireistä ja haluamme suuremman palkkion lyhyemmässä ajassa. HIIT osuu ajan hermoon ja poikkeaa monista muista asioista siinä, että se myös pitää sen, minkä se lupaa."


Jos siis vielä mietit mitä on HIIT, niin minäpä kerron sen tässä lyhyesti. HIIT-harjoituksissa vuorotellaan lyhyiden, kovatempoisten työvaiheiden ja lyhyiden lepotaukojen  välillä. Syke on siis saatava mahdollisimman korkealle noiden työvaiheiden aikana. Itse tykkään HIIT-treeneistä siksi että niillä saa hien pintaan nopeasti, lyhyessä ajassa. Ja kun liikkeet tekee kunnolla, ne myös tuntuvat kropassa seuraavana päivänä.


Kirjassa on lyhyt teoriaosuus jossa kerrotaan HIIT-harjoittelun perusperiaatteiden lisäksi lyhyesti mm. sopivasta ruokavaliosta, verryttelystä, palautumisesta ja tavoitteiden asettamisesta. Kirjan treenit sopivat kaikenkuntoisille, sillä aluksi tehdään ohjeiden mukainen kuntotesti, jolla määrittelet onko kuntosi tasoa 1, 2 vai 3. Kun tiedät oman kuntotasosi, voit valita ohjeet niin että saat tarpeeksi haastetta mutta saat myös niitä niin älyttömän tärkeitä onnistumisen kokemuksia.



Ohjeet on tehty mahdollisimman selkeiksi ja helppolukuisiksi, jotta niiden tavaamiseen ei mene kesken treenin turhaan ylimääräistä aikaa. Kirjassa on 50 erilaista ohjetta, jotka koostuvat 60 erilaisesta liikkeestä. Harjoitusten kesto vaihtelee neljästä minuutista tuntiin, ja ohjeista löytyy varmasti jokaiselle mieluisa tai vaikka kuukauden joka päivälle omansa! 

Niille, jotka haluavat haastaa itsensä, on myös kehitetty oikeita ohjelmia joiden kesto vaihtelee kolmesta päivästä 28 päivään. Ohjelmissa on osoitettu joka päivälle oma harjoitus, eli itsensä haastaminen on niissä avainasemassa.


"Monet pitävät HIIT-treenauksesta erityisesti siksi, että se kestää niin lyhyen ajan. Jos olet valmis kokeilemaan rajojasi, voit puristaa tehokkaan harjoituksen kymmeneen minuuttiin."







Kirjan lopussa on tietysti myös liikepankki, jonka selkeistä kuvista on hyvä katsoa "mitenkäs se hämähäkkimies-liike nyt sitten tehtiinkään".  DK Books on tehnyt kirjan ohjeista myös YouTube-videoita, jos kirjan hankkiminen ei kiinnosta.


Itse tykästyin kirjaan jopa niin paljon että saatoin hieman näyttää sille kopiokonetta ennen palauttamista kirjastoon. Adlibriksen sivuilla tuo pehmeäkantinen opus näytti kuitenkin maksavan alle 15 euroa, joten saattaa olla että hankin sen ihan kokonaan itselleni jossain vaiheessa. 




"Muista, että voit treenata lähes missä tahansa etkä tarvitse siihen muuta kuin oman ruumiisi. Älä keksi tekosyitä, äläkä ole tekevinäsi harjoituksia. Aloita, anna itsestäsi 100 prosenttia ja sitoudu saavuttamaan tavoitteesi."



Näitä ohjeita tulen jonkin verran varmasti jakamaan myös täällä blogin puolella, sillä tähän asti testaamani ovat olleet niin älyttömän hyviä ja innostavia että teidänkin on saatava niistä osanne!


*Lainausmerkkien sisäpuolella olevat tekstit kopsattu suoraan kirjasta.

tiistai 8. marraskuuta 2016

YHTEENVETO VKO 43 & 44

Noniin, tässä ois nyt  #FITNESSpaskan kolmas yhteenvetolista johon keräsin matskua kahden viikon ajalta... 


Ei vaan oikeasti tuo lomalta paluu otti niin kovasti voimille etten ehtinyt ( tai oikeammin JAKSANUT ) viime viikolla ajatellakkaan minkään yhteenvedon koostamista. Siksipä teen sen nyt. Syyslomaviikon tavoitteenahan oli se ettei kummoisempia tavoitteita ollut. Haaveena oli saada joka päivälle aktiivisuutta edes sellaiset 50 %, mutta mitään paineita en itselleni halunnut asettaa - tarkoitus oli levätä ja rentoutua kokonaisvaltaisesti ( OH GOD että vihaan tuota sanaa! ). Siinä tehtävässä onnistuin täydellisesti!


Aloitetaan sitten siitä viikosta 43! Osa hehkutuksesta löytyykin mm. tästä postauksesta mutta toki tein lomalla muutakin kuin olin Rovaniemellä. Peräti kolmena päivänä tuli lenkkeiltyä ja yhtenä päivänä sain potkittua itseni tekemään HIIT-treenin, josta tulossa ohjeet myöhemmin ( I know, olen laiska kuin mikäkin... Sen todistaa myös nuo seitsämän keskeneräistä tekstiä jotka odottavat valmistumistaan "luonnokset"-kansiossa.



VIIKKO 43
  • viikon aktiivisuus, keskiarvo; 79% eli paljon enemmän kuin osasin odottaa!!
  • paras päivä;  perjantai, 153 %
  • huonoin päivä; torstai, 30 % ( psssst. torstai oli muuten ainoa päivä kun lukema oli alle 50!!)
  • harjoituskerrat; 5, joista kolme pitkää lenkkiä, yksi HIIT ja yksi porrastreeni.
  • passiivisuusleimat;  1 kpl, hankittu junassa istumalla jännittävää kirjaa lukien. 


Tässä vielä muutama hassu kuva tuolta mun syyslomaviikolta;  


Markkinoin blogiani pitkin Rovaniemiä. Jätin merkkejä maailmaan. Eksyitkö tänne kenties juuri näiden tarrojen opastamana?


Ihmettelin näyteikkunassa hengailevaa kaksoisolentoani.



Metin notta "huominen on huomenna", ja tutustuin suuren cityn yöelämään.


Tuskailin onko tämä polvet leuassa istuminen koko kymmenen euron arvoista,
vai pitäisikö ensi kerralla maksaa itsensä kipeäksi ettei tulisi niin kipeäksi. 





Moni on varmaan #FITNESSpaskan somekanavista huomannutkin mua tällä hetkellä vaivaavan masis-mielialan joka on monien tekijöiden  summa. Syyslomalla rentoutuminen ja arjesta irrottautuminen onnistui niin loistavasti että ehdin loman aikana unohtaa työkiireet niin hyvin että viime viikko ja erityisesti töihin palaaminen oli yhtä tuskaa. Änkyröin kotona oikein olan takaa, ja tuntui etten saanut nukuttua tarpeeksi yhtenäkään yönä. Siispä nukuin päivittäin hillittömiä maraton-päikkäreitä joista olin viime aikoina onnistunut itseni jotenkuten jo vieroittamaan. Tein typerästi ja jätin väliin JOKA IKISEN jumpan viime viikolta. Asiaa ei omasta mielestäni tee yhtään hyväksyttävämmäksi edes se että korvasin ne kävelylenkeillä, vaikka onhan toki parempi että tekee edes jotain, kuin että makoilee sohvalla ja syö suklaata. Vaikka sitäkin tuli kyllä naposteltua luvattoman paljon, samoin kuin kaikkea muutakin "nopeaa, helppoa ja hyvää".

Perjantai-iltapäivän fiilikset


Huomaan itsestäni niin selvästi nuo päivän lyhenemisen vaikutukset. Olotila muuttuu hetkessä veltoksi ja veteläksi, eikä mielialaa voi kovin kauniilla sanoilla kuvailla. Suoraan sanottuna siis v*t*ttaa KOKO ajan. Lisäksi kaikenlaiset hässäkät niin työ- kuin yksityiselämässäkin saavat ajattelemaan että "minulla on nyt niin kurjaa ja tympeää että saan heittäytyä sohvaperunaksi". Oikeasti sitkeä, sinnikäs ja fiksu ihminen nostaisi nokan pystyyn ja suunnistaisi jumppa- tai kuntosalille kukistamaan kurjat fiilikset ja ylittämään itsensä. Siihen minäkin aion jatkossa pyrkiä, mutta välillä on vain heittäydyttävä marttyyriksi ja kierittävä pohjamudissa, jotta voi taas nousta ja loistaa!!!!!

Perjantaina odottelin tuntemusten paranevan kuin itsestään, sillä olihan edessä pari vapaapäivää. Kyllähän ihmisen pitäisi kuitenkin tajuta, että yleensä mikään asia ei tapahdu itsestään, ja sekös vasta ottikin päähän kun ei yhtäkkiä töiden jälkeen ollutkaan BING huippua-kivaa-upeeta-mahtavaa. Niinpä päätin tehdä asialle jotain ja tartuin järeämpiin aseisiin - toisin sanoen hiusväripurkkiin.





Aivan totta, ette te nähneet harhoja kun katsoitte edellisen postauksen videota.  Eikä minulla suinkaan ollut siinä päässäni peruukki, vaan ihan omat hiukset jotka perjantaina ystävän kanssa palautimme takaisin minulle ominaisempaan kuosiin. Kiitos tämän pienen muuttumisleikin, tunnen itseni taas omaksi itsekseni, sain ämpärikaupalla itsevarmuutta ja rohkeutta sekä ennen kaikkea ENERGIAA.





YHTEENVETO VKO 44 

  • viikon aktiivisuus, keskiarvo; 76%, täysin ali riman
  • paras päivä; keskiviikko, 88 %
  • huonoin päivä; maanantai, 45 % 
  • harjoituskerrat; 5, neljä lenkkiä kävellen, yksi pyörällä.
  • passiivisuusleimat; 7 kpl, en kykene edes kommentoimaan kun hävettää niin paljon. 
 
 
Semmoinen viikko siis se. Ei siis muuta kuin eteenpäin, sanoi mummo lumessa. Lunta on näillekin lakeuksille onneksi viimein saatu, ja myös se piristää mielialaa.  Silti olen ollut niin allapäin katsellessani omaa kuvajaistani erilaisista heijastavista pinnoista, että tein radikaalin päätöksen. Onnistumisen takaamiseksi aion  julistaa päätöksen myös täällä, koska olisi supernoloa pettää itsensä julkisesti. 


NIMITTÄIN, TIDI DIIIII 
 ( tähän kuvittele rumpujen pärinää, voit tehostaa vaikutusta kuuntelemalla tämän ) : 
 
 
Aion aloittaa huomenna uudelleen SUPERDIEETIN, jolla olin noin reilu vuosi sitten.  Vanhat ohjeet mulla on tallessa, ja olen toki yrittänyt uudelleen aloittamista aikaisemminkin, mutta tällä kertaa mulla on hommaan ihan erilainen tatsi ja motivaatio kuin aikaisemmin. Lisäksi saan tuekseni muutamia muita SD-konkareita Facebookin puolelta, joten uskon että homma onnistuu paljon paremmin kuin yksin ahertaessa. 


Treenit teen omien ohjeiden mukaan, mutta ruokavaliota aion noudattaa 85 % tarkkuudella, mikä tarkoittaa siis sitä että yhtenä päivänä viikossa saan syödä ohi ohjeiden. Tai jos vaikka lähden viikonlopuksi reissuun (niin kuin ainakin pari kertaa seuraavan kuuden viikon aikana aion tehdä) niin jollain toisella viikolla on sitten kiristettävä enemmän. 


Ainakin just tällä hetkellä mulla on ihan loistofiilis tästä! Toivottavasti te lukijat siellä ette nyt parahda tuskasta että "EIKÄÄÄÄÄ taasko se alkaa horisemaan täällä niitä dieettihommiaan!"



 
 Ei mulla siis muuta tähän järkyttävän maraton-postauksen loppuun kuin että; 




maanantai 7. marraskuuta 2016

Heijastinarvonnan voittaja + ensimmäinen videopostaus EVER

Ikävästi nyt näyttää siltä että #FITNESSpaskaa-blogin historian ensimmäinen videopostaus näkee päivänvalon tämän postauksen myötä. 

Blogin hengen mukaisesti hylkäsin ajatuksen loisteliaista studiokuvauksista ja loin mestariteoksen simppelisti älypuhelimen kameraa ja videoeditorisovellusta käyttäen. Maskeeraajalle ja kampaajalle mulla ei ollut aikaa, joten tällä naamalla mentiin, jonka luoja on minulle suonut. Myöskin kamera- ja äänihenkilöt ( koska sana "mies" ei ole  ajan henkeen sopivasti sukupuolineutraali ) sattuivat juuri tänään olemaan kiireisiä, joten jouduin tyytymään omaan, vankkaan ammattitaitooni. 

Sammuvan läppärin näytöllä on muuten sitten keijutomua eikä mitään tavallista pölyä joka laskeutuu pinnoille ikävästi huoneilman mukana.

Ottakaahan mukava asento ja nauttikaa loistavasta kuvanlaadusta! Mikäli tykkäät videosta niin ilmianna asia jollakin tavalla. Sama kannattaa tehdä myös mikäli koko raita nostatti niskakarvasi pystyyn ja sai sinut pidättelemään oksennusrefleksiäsi. Näin tiedän mihin suuntaan tätä hommaa jatkossa kehitetään!!

EDIT; Ilmoittaisitko myös jos et jostain syystä saa videota näkymään laitteellasi! Jätän vielä tässä vaiheessa voittajan nimen kirjoittamatta tähän tekstiin, koska haluan pitää jännitystä yllä VIIMEISEEN SAAKKA. 


video

EDIT2: Ilmeisesti videon katsominen puhelimella ei onnistu jostain minulle tuntemattomasta syystä. Latasin videon kuitenkin myös blogin facebook-sivulle katsottavaksi, joten  ei muuta kuin sieltä tiirailemaan.




ONNITTELUNI VOITTAJALLE
palkinto on saatavilla mahdollisesti huomenna tai ensi viikolla, tai ensi kuussa... ;) 
Lisäksi vielä suurkiitokset kaikille arvontaan osallistuneille. 

torstai 3. marraskuuta 2016

Hyvä palvelu, parempi mieli!

Muistatte varmaan nämä housut, jotka ostin Stadiumista tuossa muuan viikko sitten? Housuthan tosiaan osoittautuivat heti ensikäytössä aivan sysip*skoiksi, ja laitoinkin asiakaspalveluun niistä kyselyä menemään sähköpostilla. Sattuikin niin hyvin, että pääsin käymään Zeppelinin Stadiumissa samalla reissulla kun käväistiin siellä kädentaitomessuilla. Nappasinpa risat pökät mukaani ja marssin tiskille vaatimaan oikeuksiani. Ystävällinen aspa-setä vaihtoi tilalle uudet samanlaiset, ja se oli minullekin ihan ok.

... kunnes hetkeä myöhemmin kaivelin housut ostoskassista ja ryhdyin kopeloimaan niidet vyötärönauhaa. Nauha ratkesi samalla tavalla irti kuin edellisistäkin.. Ei muuta kuin uudelleen Stadiumiin toiselle puolelle valtavaa ostoskeskuskompleksia. Setä haki rekistä kolmannet pökät ja testasi itse niiden ongelmakohtaa. Nekinhän otti ja repesi, joten vika ei siis ollut minussa, vannon sen. 


Niinpä minulle sitten tarjottiin kahta vaihtoehtoa; jotain korvaavaa tilalle, tai rahat takaisin. Päätin etsiä korvaavat housut tilalle, koska mustien treenihousujen tarve ei ole mihinkään kadonnut. Niinpä lähdin metsästämään liikkeestä itselleni vastaavanlaisia, suhteellisen edullisia trikoita.





Löysinkin vastaavanlaiset, hieman kalliimmat (edelleen) SOC-merkkiset trikoot. Kävin sovittamassa niitä ja tutkailinkin kaikki saumat erityisen tarkkaan. Hintakaan ei ollut juuri mitään koska sain rikkoutuneista housuista vielä hyvityksen. Toki on totta että "köyhän ei kannata ostaa halpaa" mutta tällä hetkellä elelen pienellä budjetilla joten suuremmat ja kalliimmat hankinnat saavat odottaa. Lisäksi olen hieman skeptinen kalliiden urheiluvaatteiden suhteen; voivatko ne muka olla niin erikoisia, että kannattaa maksaa itsensä kipeäksi?




Nämä uudet housut ovat olleet nyt testissä noin kolme kertaa, ja muuta valittamista en ole löytänyt kuin vyötärön kiristysnyörin puuttuminen. Kangas on ihanan pehmoista ja laadukkaan tuntuista, ja harvinaista kyllä, näistä ei näy edes läpi! Eli voin vapaasti lähteä jumppaan vaikka mummoalkkarit jalassa eikä kukaan tiedä siitä! Heijastimet ovat ainakin vielä pysyneet hyvin paikoillaan, tosin en usko niiden olevankaan ikuisia. Myös kankaan pehmeä sisäpinta varmasti ottaa aikojen saatossa itseensä pesemisestä, mutta mikä vaate nyt ei kuluisi käytössä...?



Uusien, ehjien housujen kanssa Stadiumista poistui silloin lauantaina super-hyväntuulinen muija. Päivä oli lähtenyt niin huipusti käyntiin muutenkin, ja kun vielä sain osakseni aivan loistavaa asiakaspalvelua, ei hymystä ollut tulla loppua! Suosittelen siis kaikille vierailua Stadium Zeppelinissä, sillä heiltä saamani palvelu oli LOISTAVAA vaikka ensimmäiset housut tuottivatkin pettymyksen. Entisenä aspana osaa arvostaa hyvää palvelua, kun sellaista kohtaa.





Stadiumista tuli ehdottomasti mun lemppari-urheiluvaatekauppa !!



MUTTA, käyppäs sinä osallistumassa #FITNESSpaskan upeaan heijastinskabaan, niin voit voittaa itsellesi uuden lemppariheijastimen!

perjantai 28. lokakuuta 2016

Napapiirin sankaritar.


Kauan odotettu Lapin ruskamatka kävi eilen illalla toteen noin tarkalleen ottaen tasan kello 17:47 kun kiskobussi lempeästi saatteli minut Rovaniemen rautatieasemalle viettämään lomaani. Sieltä rakas serkkuni nouti minut kyytiinsä ja kun olimme nakanneet matkatavarani heidän lukaaliinsa, suunnistimme kohti serkuista vanhimman palatsia. Siellä palatsikoira oli minua vastassa ja maistuvan lohen jälkiruuaksi tarjoiltiin oikeasta lapin kullasta valmistettua fitness-kakkua. Muutamia kultahippusia sain salakuljetettua hampaiden välissä kotiinviemisiksi...



Serkkutyttöni erittäin epämiellyttävänä kohtalona on ollut baarimikoksi ( huomautettakoon myös että ihan pian saamme vaihtaa nimityksen kunnianarvoiseen BAARIMESTARIIN, ei mikään turha emäntä nimittäin... ) joutuminen erääseen rovaniemeläiseen, irlantilaistyyliseen anniskeluravintolaan. No, sinnehän meidän oli sitten lähdettävä suorittamaan tarkkaa laadunvalvontaa, heti kun vain palatsissa asuvan serkuista vanhimman klaani oli saanut meidät kestittyä yltäkylläisyyteen saakka ( okei, nyt tulee jo niin diippiä shittiä että menee melkeen itelläki yli hilseen... ).

 



No siellä Oliverin nurkassa me sitten maisteltiin huikeita DISAIN-drinkkejä joita kuppilan ystävällinen henkilökunta meille taidokkaasti kovalla vaivalla valmisti. Välillä me joikhattiin, välillä paukuteltiin noitarumpuja ja happihyppelylle mennessämme kietouduimme niin suuriin porontaljoihin ettei vastaavia ole koko valtakunnassa kuunaan nähty. Juhlat jatkuivat tietysti aamun pikkutunneille saakka, ja jatkoilla parannettiin maailmaa sekä omaa uskoamme ihmiskuntaan niimmaan p*rkeleesti. Kaikin puolin onnistunut ilta siis, otaksun. 


Ehkäpä minua puraisi jokin Lapin taika, mutta eilinen päivä teki minuun jonkin mystisen vaikutuksen ja siitä syystä kirjoitustyylinkin oli oltava varsin mystinen. Edellisiä tapahtumia yhtään väheksymättä, vaihdan tässä kohtaa kirjoitustyyliäni siitä syystä että se, mitä tänä päivänä on tapahtunut, oli jotain niin uskomatonta etteivät sitä varmaan riitä sanatkaan kuvailemaan tarpeeksi uskottavasti. 


Vitsailin jo reissua suunnitellessani ottavani mukaan urheilukamat jotta ruumiin kurittaminen ei pääsisi lomallakaan unohtumaan. Sattumalta tiesin että Rovaniemen leveyksillä on hieman erilaiset urheilumaastot ja -mahdollisuudet kuin meillä Pohjanmaan lakeuksilla. Rakas serkkuni oli lopen uupunut edellisillan ilakoinnista ja tämän aamun  vaativista opintosuorituksista, joten hän jäi kotiin lepäämään kun me serkun miehen kanssa lähdimme haastamaan itseämme.


Satuin kuulemaan huhun, että Ounasvaaran mäkihyppytornin portaat oikein janoavat rohkeita fitnesspirkkoja ja -perttejä ottamaan itsestään mittaa. Sinnepä me siis suunnattiin ja voin kertoa että nuo portaat nähdessäni mua ei paljon naurattanut. Edellisen illan huvittelu ei varsinaisesti muistutellut itsestään minkään asteisena krapulana, mutta tiesin että se tulisi vaikuttamaan vahvasti suorituskykyyni. Ja olin muuten aivan oikeassa.




Jos kerron että  noissa tyypillisissä jumppa-pumpeissa mun syke käy maksimissaan hetkellisesti siellä noin 170:ssä. Ja 16 minuutin HIIT-treenin maksimi oli 181 todella hetkellisesti, niin miettikääpä miten lähellä kuolemaa kävin äsken, kun sykkeet pomppasivat alle rappusten puolivälin jo lähes 190:een?? Tuntui ainakin siltä että TO-DELLA lähellä. 

Välillä piti siis pysähtyä pitämään vaihtelevan mittaisia hengähdystaukoja, mutta periksi en antanut. Seurailin sykkeitäni ja aina kun ne laskeutuivat sopivan verran, jatkoin kiipeämistä. Olisin halunnut juosta, mutta jalat eivät antaneet. Hengittäminen oli todella vaikeaa, eikä siinä tilassa olisi pystynyt keskustelemaan kenenkään kanssa "niitä näitä". Oman haasteensa portaisiin toi se että niissä oli vaihtelevia askelvälejä. Välillä pystyi kevyesti loikkaamaan kahta porrasta kerrallaan, välillä joutui vaihtamaan "porras kerrallaan"- tyyliin. Niin sanotut metallilankaportaat eivät ainakaan helpottaneet askelmien hahmottamista, ja varsinkin alaspäin laskeutuminen vaati tarkkaa keskittymistä. 





Asetin itselleni tavoitteen käydä huipulla kolme kertaa, mutta kolmannen kerran jälkeen tuntui että vielä minä yhdesti siihen pystyn. Oli jännä ja huvittava tunne kun jalat tärräsivät täysin hallitsemattomasti. Toisaalta tuntui että kroppa ei jaksa enää yhtään enempää, toisaalta taas että vielä "JAKSAA JAKSAA, PAINAA PAINAA!" ( ja tuo edellinen kannattaa kuvitella Sami Hedbergin äänellä... ) Jos ette ole vielä kokeilleet rapputreeniä, niin tehkää se hyvät ihmiset! Itsensä voittaminen on niin vapauttavaa että on harmi kun sitä ei tule tehtyä useammin. 



Järkyttävä rapputreeni Polarin mittaamina lukuina: 

Kesto: 43 minuuttia
Matka: 0,94 km
Keskisyke: 152
Maksimisyke: 186
Kalorit: 453
Maksimikorkeus: 141

"Kovatehoinen ja maksimiharjoitus. Kehitit huomattavasti aerobista kuntoasi ja kykyäsi harjoitella kovalla intensiteetillä pidempiä aikoja. Tämä harjoitus kehitti myös nopeuttasi ja suorituskykyäsi."

Niin, eipä mulla oikein muuta sanottavaa tähän ole. Jokaisen on se itse kokeiltava. Suosittelen.





keskiviikko 26. lokakuuta 2016

Vapise, SHREK!



Mainosten orjana ostin vajaa kuukausi sitten tuon yllä olevan L'Oréalin PURE CLAY- savinaamion. 50 millin putelin hinta oli paikallisella Tokmannilla muistaakseni 10,50 €. Koska en löytänyt kosmetiikkajätin omilta sivuilta tarpeeksi nopeasti tietoa kyseisestä tuotteesta, kopioin tähän suoran otteen Sokoksen tuotekuvauksesta; 


"Voidemainen koostumus syväpuhdistaa ihon ja poistaa epäpuhtaudet sekä iholla esiintyvän ylimääräisen rasvan eli talin. Iho tuntuu ihanan puhtaalta ja raikkaalta ja näyttää mattapintaiselta. Ei kuivata ihoa."


Saatavillahan on siis tuon vihreän mönjän lisäksi myös punaista  PURE CLAY EXFO MASK- naamiota joka "kuorii ja saa ihohuokoset tuntumaan vähemmän näkyviltä (siis oottakaas, mitä mä just luin...?)" sekä mustaa PURE CLAY GLOW MASK- naamiota jonka "täyteläinen voidekoostumus syväpuhdistaa ihoa poistaen sen pinnalta toksiineja".

Valitsin itselleni kuitenkin tämän SHREK-mönjän sillä kasvojeni T-alueella on runsaasti mustapäitä ja muita epäpuhtauksia. Ensimmäisellä käyttökerralla levitin ainetta koko lärviin, ohimoita ja leukaperiä myöten. Naamion tuoksu on ihan miellyttävä, raikas ja minttumainen. Se tuntuu kasvoilla viileältä, ja aluksi mietinkin että toivottavasti tunne ei kestä koko aikaa. No ei sentään, onneksi. Mömmön kuivahtaessa ryppy-efektin kanssa oli kiva ilveillä peilin edessä. Aine vaikutti todella tehokkaalta, ainakin aluksi.







Olen nyt käyttänyt PYRIFY MASKIA muutamaa päivää vaille kuukauden ehkäpä noin 1-3 kertaa viikossa. Ensimmäisen kerran jälkeen en levittänyt naamiota enää koko pärstään, vaan ainoastaan ongelma-alueille eli otsaan, nenään, poskipäille ja leukaan. Valitettavasti joudun myöntämään, että en ole huomannut kasvoissani minkäänlaista muutosta käytön aloittamisen jälkeen.





Suuret ihohuokoseni pullistelevat edelleenkin epäpuhtauksista, eikä tuotetta pelastaisi mun silmissä edes ottamatta jääneet ennen ja jälkeen- kuvat. Mitään muutoksia ei yksinkertaisesti ole vain tapahtunut. Toisaalta, herkkähipiäisenä ihmisenä voin myös todeta etten ole saanut tökötistä myöskään mitään kammottavia allergisia reaktioita, mikä on tietysti hyvä juttu. 

Ehkäpä annan tuotteelle mahdollisuuden näyttää kykynsä siihen saakka kunnes purkki on tyhjä. Voisin myös merkata itselleni kalenteriin oikein KASVONAAMIOPÄIVÄT, sillä muuten mömmön käyttö tuppaa jäämään liian vähälle (mikä voi tietysti olla myös yksi syy aineen toimimattomuudelle). Putelin tyhjettyä laitan rahani kuitenkin mielummin johonkin ihan muuhun kuin uuteen samanlaiseen...

Millaisia kokemuksia teillä on kyseisestä kasvonaamiosta, tai sen oransseista ja mustista sisaruksista? Suosittelisitko niistä jompaa kumpaa, vai ovatko nekin täyttä humpuukia?




tiistai 25. lokakuuta 2016

YHTEENVETO VKO 42



Viikolla neljäkymmentäkaksi skippailin jumppia mutta saavutin silti ainakin osan viimeksi asettamistani tavoitteista...


Maanantaisin mulla ei siis tänä vuonna ole jumppaa johon olisin ilmoittautunut. Usein päivä tuleekin vietettyä yksinkertaisesti vaan maanantaista selviämiseen, joten mitään pakottavaa ja säännöllistä ohjelmaa en ole maanantaille halunnut sopia. Tällä kertaa päätettiin kuitenkin Mirkan kanssa lähteä oikein iltalenkille, ja kylläpä se tekikin hyvää. Matkaa kertyi noin 6,8 kilometriä ja aikaa meni reilu tunti. Ei siis mikään päätä huimaava vauhti, mutta seura ja sen henkiset vaikutukset voittivat tällä kertaa sen "fyysisen" hyödyn jota liikunnasta monesti haetaan. 

Tiistaina on "tuplajumppapäivä" kun kello 17:25 alkoi rpv-step ja heti perään crosstraining. Meinasi taju lähteä, mutta kyllä olin taas ylpeä itsestäni. Tiistai-iltana fiilis oli katossa ja vannoin niin muuttavani taas elämäni suunnan. Otin pakastimesta marjoja sulamaan, mittasin kaurahiutaleet valmiiksi, ja päätin että aamulla alkaa uusi elämä!


Keskiviikko-aamuna, kun herätyskello soi 5:30, ajattelin että "No joo, fak it. Ehtiihän tuota myöhemminkin". Päätin siis skipata aamulenkin ja jatkaa unia. Aamupuuron keitin kumminkin, mutta senkin selättäminen tuotti ongelmia. Muutenkin uuden elämän aloittaminen tyssäsi taas melko lyhyeen; iltapäivällä jätin menemättä jumppaan MUTTA paikkasin tilanteen käymällä noin tunnin mittaisella iltalenkillä. Myös torstaina jätin piloxing-tunnin väliin sillä huomasin sen tuntuvan pakkopullalta. Sen sijaan tein 16 minuutin pikatreenin ja noin tunnin loppuverryttelylenkin joiden päälle istuin vielä (sysip*skassa sähkö)saunassa hemmottelemassa itseäni ja lihaksiani.


Perjantaina osallistuin kuitenkin fitbag-tunnille ja ylitin itseni ottamalla mukaan 10 kiloa raskaamman säkin kuin yleensä. Myönnettäköön että käytin treenin aikana siis kahta säkkiä, maastavedoissa ja kulmasouduissa sitä 20 kg mötkylää ja rinnallevedoissa ynnä muissa yläkropan lihaksia vaativissa liikkeissä pienempää 10 kg kaveria.




VIIKKO 42
  
  • viikon aktiivisuus, keskiarvo; 124 %
  • paras päivä;  tiistai, 198 %
  • huonoin päivä; sunnuntai, 23 % (hupsiiiis....)
  • harjoituskerrat;  9, yhteensä aika monta tuntia muttei kuminkaa yli yheksää.
  • passiivisuusleimat; 1 kpl, sunnuntaina Breaking Bad-maratonin ansiosta.  
 


Viikon fiilikset vaihteli taas laidasta laitaan. Sitä ois halunnut pystyä enempään, kuten niihin aamulenkkeihin ja kaikkiin jumppiin, mutta toisaalta taas lähestyvä loman alku antoi luvan hieman löysätä vannetta. Alkuviikolla asetetut tavoitteet siis lähestulkoon täyttyivät; Viitenä päivänä aktiivisuus oli REILUSTI yli 100%, lauantainakin peräti 99%, mutta sunnuntaina tuli vietettyä melkoinen vötkistelypäivä. Roskaruokaa en aikonut syödä kertaakaan, mutta senkin lupauksen itselleni menin sitten rikkomaan.





Eikä tässä vielä kaikki! Tämän viikon olen syyslomalla, joten en aio asettaa itselleni sen kummempia tavoitteita! Tai no jos vaikka sellaiset että joka päivän aktiivisuus olisi vähintään 50%. Tämän viikon päämäärä on kuitenkin kokonaisvaltainen rentoutuminen jotta loppuvuoden jaksaa puristaa kunnolla. Torstaina hyppään junaan ja suuntaan pohjoiseen, Rovaniemelle! Siellä möllöttelen loppuviikon serkkutyttöni hoivissa, eikä sen kummempia suunnitelmia ole vielä tehty. Haaveena olisi kaluta muutamat geokätköt ja nähdä vähintään yksi poro, että aika vaatimattomilla toiveilla mennään.

Muutama keskeneräinen postauskin odottaa luonnokset-kansiossa, joten tarkoitus olisi edetä niissäkin edes hieman. Tässä kohtaa kuitenkin paljastettakoon että mun ikivanha sylimikroni vetelee viimeisiä henkosiaan, ja tämäkin postaus on toteutettu puhtaasti pyhällä hengellä. Siitä syystä koneen toimintanopeus on järisyttävän hidas, ja alan kohta epäillä omiakin hermojani laitteen parissa. Kauhulla odotan sitä päivää kun tämä meidän talouden viimeinenkin läppäri lasahtaa ja siinä sitä sitten ollaan älypuhelinten armoilla ties kuinka kauan. Siihen loppuu blogin kirjoittaminen, sillä en tiedä mitään viheliäisempää kuin räplätä pitkiä tekstejä honor 7:n näytöllä.


Että ihan vain niinkuin varoituksen sanana. Ei kannata kuitenkaan antaa pelolle valtaa, ja mielen piristykseksi suosittelisinkin osallistumaan #FITNESSpaskan ultimaattiseen heijastinarvontaan vielä kun aikaa on aivan hyvin jäljellä! Ettei vain sitten pääsisi unohtumaan!

torstai 20. lokakuuta 2016

16 minuutin treeniohje

Lainasin tuossa muutama viikko sitten kirjastosta mainion kirjan joka on pullollaan erilaisia HIIT-treeniohjeita. Aion tehdä kirjasta esittelyn ja arvion myöhemmin, mutta nyt haluan jakaa yhden sen ohjeista, sillä testasin sitä tänään. HIIT-treenaus on nyt trendikästä, mutta kerron siitä myöhemmin tarkemmin. Mikäli tiedonhammastasi kolottaa etkä malta odottaa, ole hyvä ja käytä Googlea. (HUPSISTA kuinka runollista)


Tarvitset treenin tekemiseen siis hieman puhdasta lattiatilaa, mukavat vaatteet, motivaation sekä sekuntikellon. Itse latasin puhelimeeni sovelluksen nimeltä "Tabata Timer". Siihen näppäillään ennen treenin alkua tarvittavat ajat ja sovellus laskee kaiken puolestasi, joten sinun ei tarvitse kuin keskittyä painamaan TÄYSILLÄ!! (Voisin kirjoittaa sovelluksestakin myöhemmin, jos vain jotain kiinnostaa!!!! :) )

Treeni kuvailtiin kirjassa näin: 

"Tässä yksinkertaisessa, hauskassa ja hikisessä harjoituksessa yhdistyvät sprintit, kyykyt ja yleisliikkeet (burpeet), jotka ovat HIIT-treenauksen perusharjoitteita. Pyri maksimaaliseen sykkeeseen ja muista, että saat mitä tilaat! Onnea matkaan!"



Tee kaikki liikkeet peräkkäin, ilman taukoja. Minä laitoin ajastimeen liikkeiden väliin kaksi sekuntia, jotta ehdin valmiusasentoon seuraavaa liikettä varten. Kun olet tehnyt kaikki kolme liikettä, pidä yhden minuutin mittainen tauko. Älä kuitenkaan jämähdä tauon ajaksi paikoillesi, vaan käveleskele edestakaisin, hörppää vettä ja heiluttele raajojasi. Paikoiltaan on vaikeampi lähtä taas painamaan lujaa. 


16 minuutin tehoharjoitus

SPRINTTI(polvennostojuoksu) 20 sec
KYYKKY                      20 sec
YLEISLIIKE (burpee)         20 sec

TAUKO                       60 sec


TOISTA 8 KERTAA
ÄLÄ LUOVUTA







Polvennostojuoksut voi tehdä paikallaan tai liikkuen, mikä itselle tuntuu parhaalta. Meikä vähän "kusetti" noissa yleisliikkeissä ja jätin punnerruksen tekemättä, koska olen luuseri enkä olisi jaksanut treeniä loppuun asti jos olisin tehnyt ohjeen mukaan. Ehkä vielä joskus, ehkä... 

16 minuutissa ehtii todella mainiosti saada hien pintaan, jos ette tienneet!  Aina puhutaan että "eikö sinulla ole aikaa treenata? Ei hätää, tässä 15 minuutin pikatreenissä on ratkaisu ongelmaasi..." mutta koskaan ei huomioida asiaa nimeltä JÄLKIHIKI. Luulenpa että jokainen teistä tietää mitä se tarkoittaa, mutta kertauksen vuoksi; jälkihiki on sitä että vasta treenin loputtua aineenvaihdunta todella käynnistyy etkä voi kuvitellakaan lähteväsi suorilta vaikkapa kauppaan tai ystävän kanssa kahville vaan sinun on odoteltava rauhassa kunnes hien eritys lakkaa, käytävä suihkussa, vaihdettava vaatteet ja ehostettava itsesi uudelleen. Päästä varpaisiin. Että se 15 minuutin pikatreeni muuttuu hyvin äkkiä 1,5 - 2 tunnin jutuksi... Itse tykkäsin tästä tehoharjoituksesta ihan älyttömän paljon, ja haaveilenkin että motivaatio pysyisi nyt yllä ja draivi päällä, ja saisin tavaksi HIIT-treenata vaikkapa kolme kertaa viikossa. 

Toki minulle iski muutama epätoivon hetki tätä tehdessä, mutta eihän sen kovaa treenaamisen kai pidäkään tuntua mukavalta kuin vasta ihan lopuksi? Sitten kun onnistuu, jaksaa loppuun saakka ja todella ylittää itsensä? Kolmannen kierroksen kohdalla meinasin luovuttaa, mutten onneksi antanut periksi. Nelos- ja vitoskierroksella tuntui että taju lähtee kun sykkeet huitelivat yli 180 (normaalisti jumpissa maksimi on se 173). Jostain kuitenkin kaivelin sen sisun ja pääsin loppuun asti. Kaksi viimeistä kierrosta menivät itseasiassa kuin siivillä ja jalka nousi rivakammin kuin koko harjoituksen aikana!



Polar kuvaili treeniä "kovatehoiseksi maksimiharjoitukseksi", jollaiseen en olekaan aikaisemmin kyennyt. Aika siistiä! Kaloreita ei palanut kuin muutamia satoja, mutta veikkaisin että treenin jälkipoltto syö energiaa pitkästi aamuyön tunneille saakka. Koska päivän aktiivisuustavoite ei kuitenkaan tullut 16 minuutin rykäyksestä vielä täyteen, lähdin vielä palauttavalle kävelylenkille. Vajaassa tunnissa taapersin 5,2 kilometriä, ja viimein Polarkin piipitti että "Hienoa! Saavutit tavoitteesi!



Ai niin , Hyysalon Peksin, mun idolin, fanihuppari tuli tänään postissa! Tilasin sen maanantaina, eli toimitus oli supernopee! Koko M on mulle silleesti sopiva että nyt tota etureppua ei passaa ainakaan yhtään kasvatella. Huppari on lämmin ja laadukkaan tuntuinen. Ai että oon ONNELLINEN, en varmaan käytä enää muita paitoja!!! 



keskiviikko 19. lokakuuta 2016

Käytä sitä heijastinta, jumalauta!! + ARVONTA

Talvella someraivoa aiheuttavat epäystävällisesti ja agressiivisesti käyttäytyvät hiihtosankarit latujen varsilla. Keväällä ihmiset närkästyvät tienpientareille jätetyistä koirankakoista jotka syövyttävät reikiä maailmankaikkeuteen pelkällä olemassaolollaan, ja kesällä taas puhuttavat hylätyt kissanpennut, niin sanotut kesäkissat. Syksyisin se sitten alkaa; heijastimista, tai ennemminkin niiden käyttämättä jättämisestä, kouhkaaminen. Kesäkissoista ja heijastimista vaahtoamista jopa minä pidän tärkeänä. KÄYTTÄKÄÄ IHMISET HEI NIITÄ HEIJASTIMIA!



Pimeys on taas tullut aivan yhtäkkiä. Kun aamulla lähden töihin, palaa vielä katuvalot vaikka muutama viikko sitten ennen kahdeksaa oli ihan kirkasta. Pimeä yllättää myös iltaisin, sillä jumppaan lähtiessä on joka päivä valoisaa, vaan HUPS eipä ole enää kun astun ulos jumppasalista. Mua itseäni ainakin henkilökohtaisesti pelottaa liikkua ulkona hämärässä ilman heijastimia, mutta vielä sitäkin enemmän mua pelottaa ajaa autolla iltaisin, kun ihmiset EIVÄT TAJUA KÄYTTÄÄ NIITÄ HEIJASTIMIA!!! 

Etsi kuvasta kaikki heijastimet!

Mun mielestä heijastimia pitäisi jakaa ilmaiseksi kauppojen kassoilla, pankeissa, posteissa ja terveyskeskuksissa. Mun mielestä sellaisia ulkoiluvaatteita ei saisi edes valmistaa, joissa ei ole heijastimia. Mun mielestä heijastimia pitäisi lähettää ihmisille mainosten välissä, jotta jokaisella varmasti olisi vähintään yksi killutin jokaisessa omistamassaan takissa! Valitettavasti näin ei kuitenkaan ole, ja harmikseni olen huomannut että kaupoissa myytävät heijastimet ovat mielestäni jopa aika kalliita. Miksi maksaa lähes viisi euroa esineestä, joka johonkin kiinni tarttuessaan repeää irti ja joutuu hukkaan...? 

Toisaalta taas heijastinta nimitetään usein "halvaksi henkivakuutukseksi", ja sitähän se tosiaan onkin. Tuo pienen pieni turhalta tuntuva härpäke saattaa pelastaa sinut varmalta kuolemalta ja autoilijan kamalalta säikähdykseltä.  

Ainakin täällä Nivalassa on aikaisempina syksyinä ollut kampanjoita joissa jalankulkijoille ja pyöräilijöille on jaettu heijastimia ja pyöränlamppuja ilmaiseksi (pikaisella googletuksella huomasin että ilmeisesti kyseistä viikkoa vietetään juuri tällä viikolla myös tänäkin vuonna. ). Heijastimia jaetaan usein myös markkinointimielessä, sillä ainakin parisen viikkoa sitten K-supermarketista sai kaupantekijäisiksi heijastimen, kun osti kaksi pakkausta Paula-vanukkaita. Joten jos sinulta vielä uupuu oma hengenpelastaja, niin ei muuta kuin kauppaan tutkimaan mahdollisia kampanjoita. Jos ei kaupassa hiimailu kiinnosta, voit tietysti hankkia heijastimen itsellesi myös muulla tavalla.....


Löytyikö...? 


... nimittäin osallistumalla #FITNESSpaskan upeaan heijastinarvontaan!! 
 
 


Nyt sinulla on täydellinen mahdollisuus saada itsellesi uniikki design-heijastin! Se on minun omin pikku kätösin valmistava, ja samanlaista et varmasti löydä sitten niin mistään! Heijastin on varusteltu kätevällä nipsuttimella jotta voit vaihtaa sen paikkaa tarpeen mukaan.


Kuvasta poiketen ( koska uniikki tarkoittaa ainutlaatuista, niitä on maailmassa siis vain yksi )  voit valita haluatko heijastimen mustalla, valkoisella vai harmaalla nauhalla varustettuna. (Turkoosi ei siis ole valikoimissa sillä se on koevedos ja jää minun omaan käyttööni.) Varsinaiseen heijastimeen aion myös käyttää kirkkaaksi kuivuvaa liimaa enkä tuota keltaista mönjää joka jää ikävästi näkyviin. :)


Osallistu siis arvontaan jättämällä kommenttikenttään sähköpostiosoitteesi sekä heijastimen väritoive. Osallistumisaikaa on sunnuntaihin 6.11. saakka!

 


The end. Piste.