keskiviikko 2. syyskuuta 2015

Hei hei mitä kuuluu!!

Eilen. Kävin vinkumassa parempia lääkkeitä aurallisen migreenini hoitoon, jonka kohtaukset ovat viime kuukausien aikana lisääntyneet. Sain reseptin lääkkeeseen joka liukenee kielen päältä ja vaikuttaa siksi nopeammin. Lisäksi sen voi ottaa missä ja milloin vain ilman vettä joten vaikutus alkaa nopeammin. En uskaltanut vielä käydä ostamassa niitä apteekista koska lääkäri puhui tähän tyyliin; "nämä eivät enää ole yhtä kalliita kuin muutama vuosi sitten, nyt kun niillä on jo kilpailijoita markkinoilla..." eli oletan että ne ovat edelleen aivan h*lvtin kalliita ja mun ensi viikon ruokarahat uppoavatkin pian migreenilääkkeeseen jota saatan tarvita seuraavan kerran vasta jouluna.

Keskustelin mukavan lääkärisedän kanssa myös minun väsymyksestäni. Hän laittoi minulle lähetteen labraan jotta poissuljetaan mahdolliset sairaudet ja puutteet ja voidaan vihdoin todeta että olen vain yksinkertaisesti super-laiska ihminen joka ei välttämättä saa aikaiseksi niitä asioita joita haluaisi ja on ylpeä yhdestäkin suoritetusta tehtävästä päivää kohti. 

 Meitsie piinapenkissä eli odottamassa lääkärille pääsyä. Aina on hyvä hetki ottaa selfie! 

Sovin lenkkitreffit Mirkan kanssa heti töiden jälkeen ettei vain tulisi mentyä "pikkupäikkäreille". Kerkesin oikeastaan vain nopeasti syödä ja vaihtaa vaatteet kotona ja sitten mentiin! No, semmoinen 10 kilometrin kävelylenkki tulikin käytyä ja kyllä pohkeet kiitteli tänä aamuna. Oli mahtavaa myös löytää uusia lenkkireittejä, vanhat kun ovat alkaneet käydä tylsiksi. 

Eväät ennen lenkkiä. KUNTOplus-lehti vain rekvisiittaa.

Tänään. "Torkutin" aamulla siirtämällä herätyskelloa 20 minuutilla eteenpäin. Tuli huono omatunto, koska loman loppumisesta on vasta näin vähän aikaa ja nyt minä jo lintsaan niistä jutuista jotka olen itselleni luvannut. Töissä tuntui taas ettei millään ehtinyt tehdä kaikkea mitä olisi pitänyt ja auttaa kaikkia jotka olisivat apua tarvinneet. Tein silti parhaani ja päivästä jäi hyvä fiilis.

Mirka laittoi viestiä että K-supermarketissa on tarjouksessa paljon erilaisia hedelmiä 1€/kg/rs/pss/tms. Kotimatkalla oli siis pakko poiketa siellä, vaikka aikaa ei olisi oikeastaan ollu. Mutta tarttuipa mukaan ihan hyviä juttuja! 


Hedelmäsäkki painoi varmaan ainakin kymmenen kiloa (nopean laskutoimituksen suoritettuani tarkka lukema on 5,525 kg) joten lusmuilijalle sen raahaaminen kotiin olisi ollut oiva tekosyy laistaa muista päivän aktiviteeteistä. Mutta enhän mä olisi millään malttanut!! 

Ryntäsin siis kiireellä kotiin ja yritin kuvata teille videopostausta kun sellaista minulta Facebookissa toivottiin. Ikäväkseni joudun kuitenkin toteamaan että se ei ole mahdollista näillä laitteilla jotka omistan. Läppärissä ei ole mikrofonia joten tuloksena olisi pelkkä mykkäelokuva, eikä tässä myöskään ole ohjelmistoa joka suostuisi pyörittämään digikameralla kuvattuja videoita. Puhelimella kuvatut videot saa kyllä siirrettyä ja avattua koneella, mutta puhe ja kuva kulkee eri aikaan. Eikä Blogger anna edes lisätä puhelimella kuvattuja nettiin. It's a sign, maybe? Eli mun täytyy kai vaan luopua ajatuksesta tehdä videopostauksia ja jatkaa yksinjuttelua ihan ilman syytä....

Noin neljän minuutin kuvaamisen ja kahden minuutin tietokoneen-räpläämisen jälkeen luovutin ja aloin syömään jotta ehtisin seuraavaan paikkaan. Välipala näytti samalta kuin eilinenkin, rahkan tilalla nautiskelin vain vihreän omenan. Ja huomasinpa tässä tätä kirjoittaessani etten ole muistanut syödä välipalan jälkeen mitään muuta, oops. Näinhän sitä hoikistutaan vai mitä? Näinhän se aineenvaihdunta saadaan jumittamaan ja kilot junnaamaan, jes, hyvä minä. 

Sitten puoli kuudelta alkoikin se kauan odotettu ihanuus, nimittäin syksyn ensimmäinen jumppa! Ensimmäisenä starttasi reisi-peppu-vatsajumppa eli blogin puolella jatkossa tuttavallisemmin RPV. Tätä jumppaa en ole aikaisemmin käynytkään kokeilemassa, mutta olin silti tosi innoissani (ja meinasin taas myöhästyä kun kaikki tavarat oli muka hukassa ja mikään ei meinannut onnistua...) koska olen ikävöinyt jumppia tosi-tosi paljon! Opiston sivujen mukaan kyseessä on siis teknisesti helppo mutta fyysisesti tehokas jumppa jossa keskitytään nimessäkin mainittuihin osa-alueisiin. Lopuksi tietysti venyttely.

 Tulevan syksyn ohjelma RPV-jumpan osalta. Mistäs hitsistä minä nuo välineet repäisen..? :S

Mua hirvitti mennä sinne "jumppasaliin" eli lukion liikuntasaliin. En ole tosiaan yli vuoteen käynyt missään jumpassa, joten mietin että muistanko enää MI-TÄÄN! Sali oli tietysti täynnä naisia (+ yksi mies!) kuten osasin arvatakin (70 ilmoittautunutta ja osa ihmisistä oli jääny jopa varasijalle, stalkkasin opiston nettisivuilta) joten jouduin jäämään aivan salin keskelle... 

Ja mun pelotkin osuivat aivan oikeaan! En pysynyt enää ollenkaan rytmissä, mun tasapaino on kadonnut täysin vuoden aikana, hiki tippui pisaroina lammikoiksi lattialle ja voimat loppuivat hävyttömän nopeasti.  Jalat eivät meinanneet kantaa mua pois salista, mutta silti olo oli tunnin jälkeen (arvatenkin) aivan mahtava! 

Ilmeeni tunnin jälkeen, suihkunraikkaana. 

Mun makuun RPV on ehkä hieman liian tekninen jumppa, tykkään enemmän vauhdista ja liikkeestä. Jumppa kestää kuitenkin vain 45 minuuttia ja vaikuttaa niin tehokkaalta että aion osallistua kyllä jatkossakin. Ensi kerralla mun täytyy vain mennä paikalle aikaisemmin että pääsisin edes vähän paremmalle paikalle.. 


9 kommenttia:

  1. Nää sun tekstit on kyll nii kivoja, tulee ikävä sun räiskyvää seuraa. Eli ens lomalla otat bussin tänne, jookos:)
    T. Minskiii

    VastaaPoista
  2. Olipas kiva lukea, mitä sulle kuuluu! Ja musta sä et oo yhtään laiska ihminen, ja joskus sitä vaan väsyttää selittämättömistä syistä. Mutta onneksi verikokeilla voi poissulkea monta syytä! Ihanaa loppuviikkoa <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Piristit kyllä mun aamua tällä kommentilla, kiitos! :)

      Poista
  3. Jos sä muka oot laiska, niin mikähän mä sit oon :D Ihailen sun energiaa!!! T. Yks joka on siivonnu kolme tuntia, tekemättä kuitenkaan yhtään mitään :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samanlaistahan tää munkin elämä on! Töissä suunnittelen että "kun pääsen kotiin niin teen kyllä sitä ja sitä ja sitä..." mutta kotona rojahdan sänkyyn ja herään muutaman tunnin päästä että mitenkäs tässä taas näin pääsi käymään :D

      Poista
  4. Kyllä sitä melkoista väsymystä löytyy täältäkin :D Joskus on supertehokkaita päiviä, vaan ne sitten kyllä satavarmasti kostautuu !! En tiiä onko vaan korvien välissä vai missä, vaan verikokeissa kannattais varmaan käydä itsekin..

    VastaaPoista
  5. Näin syksyn tullen on yllättäen ruvennut taas väsyttämään - kiva kuulla, että muitakin väsyttää...

    Kiva kuulla, että RVP-jumppa osoittautui tehokkaaksi - ei muuta kun jumppaamaan. Sillä ei ole mitään väliä jos ei aivan pysy tahdissa - pääasia on, että yrittää ja ylittää itsensä. Sitä kun kilpailee vaan itsensa kanssa!

    Iloista ja liikunnantäytteistä alkusyksyä sulle!

    VastaaPoista
  6. noirblanc - Kannattaa! Eihän se mitään maksa vaikkei mitään löytyisikään. :)
    Nanonano - No sepä se, täytyisi vaan saada se pikku perfektionisti vaiennettua tuolta korvien välistä. :)

    VastaaPoista