sunnuntai 14. kesäkuuta 2015

Heipä hei taas !




Varmaan hyvä jos tässä vaiheessa myöntää että tuo mennyt viikko ei nyt mennyt aivan suunnitellusti, varsinkaan niiden syömisten osalta. Mitään katastrofaalista ei onneksi tapahtunut, mutta silti ottaa lievästi päähän etten pystynyt tekemään niinkuin olin alunperin suunnitellut, MUR. 


Perjantain aamupäivä kului torstain tapaan haravan varressa heiluen. Koska lounas-kahvila Saimissa oli ruokalistan mukaan tarjolla paneroitua possunleikettä ja kermaperunoita (aaah, mun heikkous), kävimme isäukon kanssa paikassa toistamiseen. Eikä tarvinut pettyä tälläkään kertaa. 

 Nauttikaa mun upeista valokuvaajan taidoista ja mahtavasta rajaus-tyylistä !


Raskaan duunipäivän jälkeen painuin parin tunnin prinsessapäiväunille, ja herätessä oli olo kuin katujyrän alle jääneellä. Kaikkihan varmaan tietää miltä tuntuu herätä kun ei ole hajuakaan vuorokaudenajasta, päivämäärästä tai pahimmassa tapauksessa edes paikasta jossa sattuu olemaan.


Itkuisen ja unenmakuisen pyöriskelyn jälkeen sain itseni viimein ylös sängystä ja jossain vaiheessa iltaa siirryimme Maliskylälle kalastamaan, saunomaan ja paistamaan makkaraa. Kyllä, minäkin söin kaksi makkaraa, toisen sinapilla ja toisen ketsupilla. Vähän kyllä harmittaa että kontrolli petti näin pahasti, olisin voinut olla ilmankin.


Tulipa testattua halonhakkuutakin ihan first-time-ever,  ja uskokaa tai älkää, kaikki ruumiinosat ovat edelleen tallessa! Yöllä ajeltiin sitten kotiin nukkumaan, ja aamulla unet venähti taas liian pitkään; nousin sängystä vasta kahdentoista aikaan! 



Rangaistukseksi pakotin itseni pyörälenkille, sainhan viime viikolla omaan pyörääni uudet renkaat. 40 minuutissa vispasin yhteensä noin 9,5 kilometriä ihastellen samalla Suomen maaseutua ja ympäröivien omakotitalojen pihoja.





Loppupäivä sujui mukavasti (muuten paitsi niiden syömisten osalta) kavereiden muuttoapuna ja heidän uutta kotia ihastellen, sekä kotisohvalla elokuvia katsellen. Tulipa maistettua tämän kesän ensimmäiset (2 kpl) lonkerotkin. Ja aamulla tietysti taas nukuttiin pitkään...

Kuten alussa pelottelin, ruokailun osalta viikko meni niin sanotusti perseelleen. Suuria lipsumisia, tai paremminkin mässäilyjä ei tapahtunut, mutta paljon jäi syömättä (monena päivänä esimerkiksi söin vain kolme kertaa) ja täysin ohjeen mukaan en syönyt yhtenäkään päivänä. Tarkoitushan onkin että ajan kuluessa voin muokkailla sitä ruokaohjelmaa oman näköiseksi ja monipuolisemmaksi, mutta ei tämän vielä pitänyt ihan näin mennä. Mun täytyisi ensin hankkia se rutiini ja maltillisuus syömiseen ennen kuin alan säveltämään omiani, joten siksi suututtaa että homma "kusi" heti toisella viikolla. Ja ensi viikostakaan ei voi odottaa ihmeitä koska olen luvannut itselleni rennon juhannuksen. 

SILTIKÄÄN en aio heittää hanskoja tiskiin ja "lyödä hommaa läskiksi" (kuten entinen minä olisi tässä vaiheessa tehnyt...) vaan sinnikkäästi jatkan nyt ohjeiden mukaan ja sovellan sen verran kuin pystyn. 
Niin, ja voisinhan tietysti taas vähän ryhdistäytyä tämän kirjoittelunkin suhteen, mutta eipä nyt yritetä mopolla kuuhun. 

Mukavaa loppupäivää ja tsemppiä uuteen viikkoon!

2 kommenttia:

  1. Mitä mieltä tuon ruokaohjelman laatija on noista lipsumisista? Tai oletko jutellut hänen kanssa niistä? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä olemme keskustelleet aiheesta, ja tietysti lipsumiset harmittaa meitä molempia. Ajatteleppa omalle kohdallesi tilanne että hyvää hyvyyttäsi laadit ruokaohjelman jollekin, ja sitten pullukka ei pysty noudattamaan sitä edes kahta viikkoa. Minua ainakin ärsyttäisi :D

      Poista