maanantai 4. toukokuuta 2015

Koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkinto.

Niin. Mikä sanahirviö. Hetken mielijohteesta aloitin siis kyseisen tutkinnon suorittamisen viime syyskuussa (muistaakseni?) ja nyt olisi viimeiset kolme viikkoa edessä. Mutta kun en ole ollenkaan varma selviänkö niistä kolmesta viikosta täysin kunnialla. Ja jos en, niin sitten mun valmistuminen jää roikkumaan ja en tiedä milloin saan koulun käytyä loppuun. Tätä asiaa minä olen siis stressannut viimeiset kaksi kuukautta, jonka seurauksena ruoka on maistunut ja mihinkään ei ole pystynyt keskittymään kunnolla.




Aloitin tänään siis kolme viikkoa kestävän työssäoppimisen tuossa lähikoululla. Ongelma ei ole siinä ettenkö osaisi toimia noiden pienten kanssa, vaan siinä että ehdinkö oppia kaikki minulta vaaditut asiat kahdessa viikossa. Sitten viimeisellä viikolla minun tulisi osata kaikki, ja näyttää osaamiseni. Ei tule kesää, musta tuntuu. Tai sitten jos tästä selviän niin voisin seuraavaksi opiskella vaikka psykologiksi, or something?  Joo ehkä ei, jospa yrittäisin seuraavat pari vuotta olla opiskelematta yhtään mitään.

Voisin seuraavaksi laittaa pari esimerkkiä siitä mitä minun tulisi osata....
"Tutkinnon suorittaja (siis minä) tukee tavoitteellisesti lapsen, nuoren tai aikuisen kielellistä kehitystä."
"Tutkinnon suorittaja tukee ja ohjaa integroituja (niin siis ketä...?!) oppilaita ja opiskelijoita." 

Eikä siis riitä että sanon osaavani nämä asiat, vaan minun pitää selittää omin sanoin miten omassa työssäni toimin niin että mm. edellämainitut asiat toteutuvat. Ja tekstiä on kahdeksan sivua. Ei paha. Mutta kun pitäisi olla perjantaina valmista.. Perhana. 



Niin että älkää ihmetelkö "blogihiljaisuutta". Joo tiedän että jotkut teistä odottavat uusia fitness-päivityksiä aina ihan intopiukeinä. 

Fitneksestä puheenollen, laiteltiin äidin kanssa äsken tuossa viestiä. Hän sitten osaa aina piristää mua. Puhuttiin äitienpäivä-leipomuksista ja kerroin että nyt vapun jälkeen ne terveydenhoitajan kieltämät pari kiloa olen sitten turvonnut lisää (hehe). Että vaaka näytti aamulla niin ja niin paljon.




Meillä ei ole laihan ihmisen sielua! Tämä pitää muistaa! :) Selitys kaikkeen. 

Vastapainoksi viikonlopun mässytykselle ostin kaupasta säkillisen terveysruokaa. Täysjyväpastaa, banaania, kiiwiä, kurkkuu, tomaattii, salaattii jne. Kyllä näillä saa kilot kyytiä! 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti