keskiviikko 29. huhtikuuta 2015

Tatuoidut ihmiset ovat huumeidenkäyttäjiä, eivät saa ikinä töitä ja joutuvat helvettiin

No niin. Ennen kuin hermostut niin lue juttu loppuun asti kiitos. Otsikko on sitä kuuluisaa ironiaa (ironia on ilmaisumuoto, jossa todellinen merkitys ja käytetyt sanat ovat ristiriidassa).  


Mulla oli tänään päivä jota olen odottanut viimeiset kolme vuotta, ja oikein kiihkeästi olen odottanut sitä noin kaksi kuukautta. Minulla oli nimittäin aika tatuoitavaksi, ja tarkemmin ottaen tatuoinnin korjaukseen. Vasemmassa käsivarressani on kuva jonka otin aika lailla kolme vuotta sitten ollessani nuori ja typerä. En ole tykännyt kuvasta ja syitä on monia, mutta päällimmäisenä syynä on ollut se että ihmiset eivät ole ymmärtäneet mitä kuva esittää. Ikävä homma sinänsä, että tämä on tatuoinneistani ainoa jolla on oikeasti merkitys.  En halua kommentoida tatuointia sen enempää, kuvat puhukoot puolestaan. Pahoittelen laatua, itse on aika hankala saada kuvattua nurinpäin.








Eilen illalla en meinannut millään saada unen päästä kiinni, ja aamulla pomppasin taas ennen kellon herätystä. Jännitti niin pirusti! Tuntui että kello ei liiku mihinkään ja puuro ei meinannut valua kurkusta alas sitten millään. Lisäksi olen sellainen jännittäjä että maha muistuttaa toiminnastaan viiden minuutin välein (ja tuo oli siis liioittelua)...





No kaiken vessassa ravaamisen ja hikoilun ja panikoinnin jälkeen sain itseni pakattua autoon ja auton keulan kohti Ylivieskaa ja Pitbull Tattoo-liikettä. Siellä minulla oli siis varattuna aika sukunimi-kaimalleni Jarkolle. Paitsi että panikointini ansiosta olin liikkeen edessä pönöttämässä jo 20 minuuttia ennen sen avautumista....

Niin, siinä yhdeksän aikoihin aloiteltiin miettimällä että mitäs h*lv*ttiä tälle sutulle tehdään jotta siitä saadaan sellainen kun ajatus on alunperin ollut. En viittis liikaa hehkuttaa ettei ketään ala ärsyttämään, mutta kyllä Jarkko vaan on niin huipputyyppi, että mielelläni vastaisin vaan "joo joo" niille jotka kysyy että ollaanko me sukulaisia. 



Jarkon piirtämä suunnitelma näytti tältä ja minä hyväksyin sen ilomielin. Toki tätäkään ei voitu / haluttu kokonaisuudessaan toteuttaa koska se ei olisi onnistunut tai ollut kaikilta osin järkevää. Niille jotka miettii tatuoinnin ottamista, suosittelen ehdottomasti! Mutta kannattaa miettiä tosi tarkkaan mitä ottaa, minne ottaa, ja missä ottaa. Ei mulla muuta. 






Ensin käytiin läpi kaikki vanhat viivat ja korjailtiin sieltä mistä oli päässyt levenemään (ihan kuin oisin itsekin ollut tekemässä kuvaa). Juteltiin vähän mukavia, maailman menosta, yhteisistä tuttavista ja uskonasioista. Alkuun teki vähän pahaa mutta kestin kuin.... nainen! Harmi kun en ole sitä synnytystä ikinä kokenut niin ei voi verrata... Välillä pidettiin taukoa ja käytiin ulkona vähän happihyppelemässä.


Jarkon komea koira piti meille seuraa ja tuli kamala ikävä omaa karvaturria. Oli niin saman luontoinenkin tämä kaveri kuin oma edesmennyt paraskaveri että voih. Mutta meidän Otosta lisää luvassa vähän myöhemmin!

Saatiin ääriviivat tehtyä vanhaan kuvaan ja siirryttiin suunnittelemaan uutta. Lähetin pari viikkoa sitten Jarkolle ideoita siitä mitä toivoisin ja hän oli tehnyt pohjatyöt valmiiksi. Sitten vain mallailtiin että mihin kohti ja minkäkokoista jatkoa tehdään.


Vaikka tatuointikoneen aikaansaamaan kipuun kerkesi aina välillä tottua, niin tauon jälkeen jatkaminen oli ehkä hirveintä. Ja vaikka käsivarsi oli paikkana melko helppo, silti ranteen ja kyynärtaipeen lähellä oleva iho on kai sen verran ohuempaa että välillä piti purra hammasta melko lujasti. Onneksi operaatio oli kuitenkin vaivaisen viiden tunnin jälkeen ohi! Minä ainakin olin suunnattoman onnellinen, ja nytkin tässä koneella istuessani meinaa itku päästä kun tuijotan tuoretta tatuointiani. Kolmen vuoden häpeä ja selittely on viimein (toivottavasti, viitaten selittelyyn) ohi!





Laitan parantuneesta tatskasta ehkä kuvaa myöhemminkin, rasvan kiilto vähän hämää tuossa. :)

Kertokaa tuntemattomat lukijat ja te, jotka ette ole tatuointini tarinaa aikaisemmin kuulleet, ymmärtääkö tuosta uudesta kuvasta nyt että mitä se "esittää"? 

Kuvassahan on siis edesmenneen rakkaan koirani tassun jälki, realistisen kokoisena. Kukaan ei vain alkuperäisen tatuoinnin suunnitteluvaiheessa minulle sanonut että kuva on huono, eikä tatuoinnin tekijä sen koommin asiaa pelastanut. 

Oma rakas, 1998-2011

Niin! Tekstin otsikkoakin pitäisi kai avata hieman, vai tarviiko? Koska vanhempien ja ahdasmielisimpien ihmisten mielestähän asia on juuri noin? Minäkin joudun luultavasti tulevaisuudessa vankilaan, alan käyttämään huumeita, en saa ikinä enää töitä, hoidan ja kasvatan lapseni huonoiksi yhteiskunnan kansalaisiksi sekä muuta mukavaa. Eikö niin? Lisäksi näytän vanhana rumalta kun tatuoitu ihoni alkaa roikkumaan, luultavasti alan myös häpeämään itseäni tämän takia. Joo. 


 En oikeastaan jaksa alkaa edes selittämään vastaväitteitä noille stereotypioille, naurattaa vain. Olkoon asia sitten niin, ihan sama. Tosiasia on kuitenkin että minä menen tänä iltana nukkumaan onnellisempana kuin pitkiin aikoihin.



Ai niin muuten, Jarkon antamassa ohjelapussa sanottiin että uuden tatuoinnin kanssa on vältettävä hikoilemista ettei haava ärsyynny tjsp. Harmi, en voi siis lenkkeillä tai puntteilla varmaankaan noin kolmeen kuukauteen! Höh!



10 kommenttia:

  1. Minusta toi ainakin on todella hieno!! Mulla itellä on 2 tatuointia ja kolmas tulee sitten, ku paino on tippunu 15 kiloa. Mä en koskaan ole kuullut mitään kauhean negatiivista tatuoinneista, mutta kyllähän jotkut on ihmetellyt mitä järkeä niissä on. Minun keho ja minun tatuoinnit. Antaa ihmisten ihmetellä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En minäkään mitään kauhean negatiivista, lähinnä vanhempien ihmisten kauhistelua siitä kuinka mun iho on pilalla. :D Mutta sukulaiset suhtautuu jo ihan hyvin, kai ne on tajunneet että kyllä mulle mm. töitä riittää tämännäköisenäkin. Persoonahan se ratkaisee eikä ihon väri tai kuviointi. :)

      Poista
  2. Aivan ihana lopputulos! :) Aika kauhea, itellänikin tatskakuume vaan kasvaa, kun näkee toisten taideteoksia. Mulla on kuva ollut nyt kuusi vuotta valmiina, mutta aina takkuaa siihen, etten tiedä missä ottaisin! Oon googlannu kaikki tatuointiputiikit läpi, mut en uskalla luottaa kehenkään. :'D

    Ja hahahaa toi otsikko, ainakin muhun tollanen ironia uppoo! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä että oot rauhassa odotellu ja miettiny kuvan kanssa. Omana neuvona sanoisin että älä mene ainakaan sinne mistä saat halvimmalla. Kannattaa tutkia tatska-artistin aiempia töitä ja kysellä tuttavilta kokemuksista.
      Jos sulla on vain mahdollisuus tulla käymään Ylivieskassa niin Jarkkoa suosittelen kyllä todella lämpimästi ! :) On todellakin hintansa väärti tekemään! :)

      Poista
    2. Arvaa mitä! :D Mä laitoin eilen sähköpostia yhdelle tatuoijalle. Oon jo aikasemmin tutustunu hänen töihinsä, ja kyseisellä jätkällä vaikuttaisi olevan ammattitaitoa. Eli toivon mukaan mustetta on munkin iholle tulossa lähiaikoina!

      Poista
  3. Mitä helvettiä? Mistä repäsit ton ettei saa kolmee kuukautee lenkkeillä tai käydä puntilla?!?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan omasta päästä repäisin, se on kans sitä ironiaa. ;) Pahoittelut jos säikäytin.

      Poista
    2. .... koska siis tollaisiin syihinhän me pullukat aina vedotaan että miksei muka voi harrastaa liikuntaa. Niin se tuli vaan mulle mieleen. Oikeasti Jarkon antamassa ohjeessa lukee näin: " Vältä hikoilua. Ensimmäisten päivien aikana liiallinen hien eritys saattaa viedä väriä mukaansa haalistaen. " :)

      Poista
  4. Otitteko netistä nuo kuvat tuohon tassun taustalle vai tuliko ne jommankumman päästä? Tahtos kans tatskaa ja jotai tonmosta härpäkettä sekaan mutta oma pää lyö tyhjää niin kuinka paljon tatuoija auttaa keksimisessä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei!
      Alkuperäisen tatskan räpellykset ovat mun itse "suunnittelemia" ja sen kyllä huomaa..
      Itse olen siis tosi surkea piirtämään, joten lähetin Jarkolle etukäteen muutamia netistä kopioituja mallikuvia tyyliin "jotain tämän suuntaista haluaisin". Kun menin paikalle niin hänellä oli tuo "lisäys" valmiina ehdotuksena, en tiedä onko se kopioitu vai itse piirretty. Noita löytyy paljon kun googlettaa "henna print" tai "paisley print". Hyvä tatuoija kyllä auttaa jos itsestä tuntuu ettei keksi/osaa, sehän on heidän työtä :) Ei muuta kuin kuvaa suunnittelemaan!

      Poista