sunnuntai 19. huhtikuuta 2015

Ah ihanaa kevättä..

Kerroin edellisessä kirjoituksessa lähteväni ehkä lenkille. Sain kuin sainkin itseni liikkeelle muutaman tunnin tahtojen taistelun jälkeen. Ensin ajattelin että "eikö se riitä jos teen jonkinlaisen kotitreenin tuossa olohuoneen lattialla." No siis hirveä vaiva alkaa siirtelemään sohvaa ja valita YouTubesta sopiva ohjevideo ja sulkea verhot (ettei ohikulkijat katso että mitäs se pullukka tuolla sätkii) ja hakea jumppamatto varastosta ja valita hyvää treenimusaa ja... Sitten yhtäkkiä iskikin kamala halu siivota eteisen kaappi. Niinpä järjestelin hienommat kengät nättiin riviin kaapin päälle, ja vapautin tyhjää tilaa hattuhyllyltä. Sen järjestämisessä kului toinen hetki, ja viimeisenä mun täytyi tietenkin pakata talvitakit säilytykseen kesän ajaksi. 

Kaapin siivoamisen jälkeen keksinkin etten ole vielä katsonut tämän viikon jaksoa lemppariohjelmastani "Hinnalla millä hyvänsä". Ei kun kone päälle ja Katsomo auki. Kesken ohjelman yllätti tietty nälkä, joten kehittelin itselleni syömistä. 


Herkullista banaania, josta puolet lensi roskiin tummumisen takia, sekä paahdettua ruisleipää jonka päällä kunnon satsi perunasalaattia. Niinpä, tosi ällöttävää, mutta niin hyvää!

Ja täytyyhän muistaa myös nesteytys! 


Mikäs sen parempaa kuin jääkaappikylmä Freeway Cola, eikä mitään sokerittomia tietenkään! 
No, ohjelman katsottuani se sitten iski; pakonomainen tarve lähteä liikkeelle. En tiedä mitä tapahtui, tuliko televisiosta joku inspiroiva mainos vai mitä, mutta oli pakko vetää verkkarit ja lenkkarit jalkaan ja lähteä ulos! Ennen sitä oli kumminkin pakko ladata Sports Tracker, jotta pääsen elvistelemään mahtavilla suorituksilla jatkossakin, ja eihän mua tietenkään ilman todistusaineistoa usko kukaan.


Eli joo, kuten kuvasta näkyy, kävin melkein tunnin lenkillä ja matkaa kertyi yhteensä reilut viisi kilometriä. Kävelyvauhti oli suhteellisen reipasta, mutta pitihän mun välillä pysähtyä ottamaan valokuvia tätä blogia varten joten aika on huonompi kuin voisi olla... Ja seli seli..


En kyllä vielä ollenkaan hehkuttaisi tuota ihanaa kevättä. Kaikkialla on kuraa ja soraa ja rapaa ja harmaata ja masentavaa. 



Täytyy ehkä vertailun vuoksi kiertää kesällä sama lenkki uudestaan ja ottaa uudet kuvat. Mutta ! En kuitenkaan lupaa mitään, koska vihaan eniten sitä että blogissa luvataan turhia. "Kerron ensi kerralla vähän mun asunnosta, kunhan saan kuvat siirrettyä koneelle...." ja sitten sitä pirun päivitystä ei IKINÄ ilmesty! Parhaillaan tämä bloggaaja saattaa joka kirjoituksessaan luvata kertovansa seuraavalla kerralla jostain huippujutusta, mutta lupaukset eivät ikinä toteudu.


Mutta niin siis hei, en ole luonteeltani mikään pessimisti (ainakaan omasta mielestäni, kaverit voi olla eri mieltä. Korjatkaa jos olen väärässä!) mutta kyllähän  tuolta luonnosta löytyy vaikka mitä hienoa kun vain pitää silmät auki ja etsii oikeita asioita. Katsokaa vaikka: 




Miten taianomaisia paikkoja. Ollapa vielä pikkulapsi ja kehdata mennä paikkoihin jotka kiinnostaa. Nyt ei voinut kuin äkkiä vauhdista napata kuvan ja jatkaa matkaa. Siis ajatelkaa jos joku olisi nähnyt mut tuolla liikuskelemassa, ties miksi hiippariksi tai hipiksi olisivat luulleet! Kauhea ajatus että joku luulee minusta sellaista mitä en oikeasti ole! Hyi!


Semmoinen päivä. Harvinainen sunnuntai sinänsä. Muille sunnuntait on niitä huippuja sporttipäiviä, koska työt ei häiritse harrastuksia. Mulle sunnuntait on niitä päiviä kun en tee yhtään mitään! Aika harvinaista siis että olen saanut tänään jo näin paljon aikaiseksi. JEE JEE!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti