keskiviikko 20. syyskuuta 2017

Viivin viinidieetti: Kehonkoostumusmittaus

Nyt vihdoin ja viimein ehdin kirjoittamaan tekstin tästä kehonkoostumusmittauksesta, kaikki vapaa-aika on nimittäin mennyt treenaten humputellen. Nämä testitulokset ovat yksi motivaattori koko laihdutusprojektiin, ja onnekseni kuntosalillani testejä tehdään melko tiheään tahtiin. 

Meidän työnantajamme Heidi on itsekin käynyt mittauksissa taannoin, hänen postauksensa löydät täältä.

Aloitetaampa alusta. Kaksi vuotta sitten kävin aktiivisesti liikkumassa. Opettelin juoksemaan (kyllä, kuinka urpo pitää olla että on juossut koko elämänsä väärin) ja kävin salilla n. 4-5 kertaa viikossa. Valitettavasti mulla ei ole niitä tuloksia enää tallessa, mutta sen muistan että metabolinen ikäni oli 18 vuotta, eli 5 vuotta nuorempi mitä oikea ikäni ja kaikki oli muutenkin kondiksessa. 

Urpo juoksee

No. Mähän olen sitten tuon aikaista painoani valehdellut lääkärin vastaanotolla, kavereille, baarissa ja mihin painoa nyt ruukataankaan ilmoitella. Little did I know, kun astelin toukokuussa uusiin mittauksiin..

Laite meillä oli sama kuin edellisellä salilla, sekä missä Heidi kävi: Hurlabsin Tanita jokin jokin. Kuulema todella tehokas ja hyvä. Vaikea tätä oli silti uskoa, kun  painokäyrä lisäsi 10 kilon lisämutkan tuloksiin. Tässä vaiheessa vielä nauratti, mutta kun pääsimme metaboliseen ikään, hymy hyytyi kuin meikäläinen spinning-salissa. Ikä oli noussut 34 vuoteen, eli 16 vuotta kahden vuoden aikana. Myöskään viskeraalisessa rasvassa (eli sisäelinten ympärillä olevassa rasvassa) ei ollut kehumista. 

Urheilin kesän melko huonosti työkiireiden vuoksi, mutta keskityin sitäkin enemmän syömiseen. Uusissa mittauksissa kävinkin elokuun lopulla, ja alla olevat tulokset puhukoot puolestaan:

Painoa tippunut:            2,2 kg josta 1,8kg rasvaa ja 0,4kg lihasta
Kokonaisvesimäärä:      toukokuussa 33,5kg / elokuussa 33,2kg
Perusaineenvaihdunta:  toukokuussa 1430,9 kcal / elokuussa 1418 kcal
Viskeraalinen rasva:      toukokuussa 3 / elokuussa 2
Metabolinen ikä:            toukokuussa 34 / elokuussa 29

Tässä kun tuloksia vertailen niin nähtävästi mun oikea ikäkin on tippunut toukokuun 26 vuodesta elokuun 25 vuoteen. HUSPS.

Summaten: pelkästään 3,5 kk aikana tuloksia saa muutettua pelkällä ruokavaliolla noinkin paljon. Seuraavaksi alkaa viilaaminen liikkumiseen, sillä kolmas mittaus olisi sitten joulukuussa. Palaan siis silloin taas astialle tämän aiheen kanssa!

Tulin äsken jumpasta joten saan syödä rasvaista intialaista.

Sitä oikein nuortuu silmissä!


tiistai 12. syyskuuta 2017

Sonja täällä hei: 5 vinkkiä parempaan oloon


Ootteko ikkään miettiny että, no niin, mitenhän sitä tästä lähtisi liikkeelle?

Suomen kesä alkaa olla officially over kun kalenterissa lukee SYYSkuu. Nyt on sitten kiire alkaa kiriä siihen kuuluisaan joulukinkkukuntoon. Naisten lehdet ovat täynnä sellaisia otsikoita kuten "Tuliko kesällä herkuteltua?" ja "Irti lomakiloista!" Ja kyllähän minä ne luen jos tuommoinen lehti sattuu kahvipöydällä makaamaan. Otan ehkä keksinkin kaveriksi, niin mielenkiinnolla ne luen, painaen mieleeni kaikki ohjeet ja vinkit ja tärpit ja KATSON KUVAT. Somea selatessa feediini tulee mainoksia milloin mistäkin superomgmusthave dieetistä. Klikkailen niiden sivuille ja mietin että pitäisiköhän nyt maksaa tuo 75e kun on vielä pari päivää tarjouksessa. (Ylihuomenna se on jo 99e!!!) Siinä tulisi ohjelmat sekä koti- että salitreeniin, suunniteltu ruokavalio juuri minulle ja myös nettivalmennukset. Helpoksi on tehty, eihän itselle jää mitään muuta kuin se tekeminen. Ja sitten palaan todellisuuteen.

Hei ihanat naiset! (Miehetkin, mutta enimmäkseen naiset.) Olkaa itsellenne vähän armollisempia. En toki kiellä, etteivätkö tuollaiset mukaansatempaavat ryhmädieetit olisi hyvä juttu! Todellakin on, niille joilla se juttu toimii. Luulisihan sen myös olevan healthy way, jos on asiantuntijan laatima ruokavalio käytössä. Minulle tuollainen ei vain toimi. Sillä tavalla ärsyttävät aivot on minulla, kun puhutaan liikkumisesta/syömisestä, että jos joku käskee niin minähän EN tee. Ja auta armias jos joku sen jälkeen kun kieltäydyn, tai sanon etten jaksa, niin yllyttää että JAKSAAJAKSAA... Viimeistään siinä vaiheessa olen sulkeutunut johonkin nurkkaan jätskipaketti kainalossa pitämään mykkäkoulua. Tämän skenaarion innoittamana aijon laatia tähän nyt omat, armollisemmat vinkkini kohti terveellisempiä elämäntapoja.


 Tämä 10-250 viikon ohjelma on ilmainen ja vapaasti oman mielen mukaan muunneltavissa. Muunlaisia takeita toimivuudesta ei ole, kuin että katsokaa Sonjaa ennen ja Sonjaa nyt. Ei siis ulkonäköä, vaan esim. hymyä.  Sisältää 1 hlökohtaisen ryhmätapaamisen vaikka Kuopion AlePupissa milloin vaan sovitaan. (Tulen paikalle, en tarjoa.) 

1.Liiku ulkona

Ihan sama minulle, mitä siellä teet. Älä sitten vaikka mitään, kunhan käyt ulkona, joka päivä.



Puijon mäjet <3



2.Maistele uusia juttuja

Osta satokauden hedelmiä. Hedelmät on oikeesti hyviä! Etenkin jos pääsee sokerikierteestä irti niin silloin ne on ihan SUPERhyviä! (Hedelmiähän ei saisi vissiin syödä paljoa jos haluaa LAIHDUTTAA. MIKSI, oi että, miksi minulla on tällainen assosiaatio hedelmiin? FML!) Kokeile "terveystuotteita", siellä voi olla jotain mistä tykkääkin. Mutta, älä syö ruokaa sillä perusteella että se on terveellistä, huolimatta siitä että se aiheuttaa suussa oksennsrefleksin.

3.Kysy itseltä mikä tuntuu hyvältä ja ilmaise itseäsi

Ei kaikki ole salipirkkoja eikä kotonatreenaajia eikä lenkkeilijöitäkään. Mutta minä uskon, että jokaisella on joku liike, mikä tuntuu hyvältä. You do that. If you know what I mean.
(Eli ei muuta kuin verhot kiinni, Antti Tuisku soimaan ja peilin eteen tanssimaan.)

4.Anna väsymyksen tulla

Oi että, miten parasta se on laittaa nukkumaan, kun oikein kunnolla väsyttää! Se on seurausta ulkoilusta ja tuosta tanssimisesta. Insta ja fb odottaa kyllä huomiseen, jos silmät painaa niin ota se aika itsellesi.
Kahtokkee! Minä iliman meikkiä.


5.Lopeta se vertailu

Ihan oikeesti. Sinä voit koko elämän pyrkiä näyttämään hyvältä valokuvissa, mukaillen jonkun toisen laatimia mittasuhteita. Tai sitten voit katsoa sinne saakelin peiliin niin kauan, että näet siellä jotain kaunista, sellaista mitä kuvista ei näe.



Itseään täytyy tasaisin väliajoin muistutella. Minulle tämä kärjistyi just nyt, kun tulee tosiaan tuota fätistäfitiksi-mainontaa joka tuutista. Mitä hyötyä on olla kovassa tikissä jos on henkisesti ihan paskana? Ja vaikkei ihan paskana, niin jos edes vähän. Tämä Sonja täällä aikoo keskittyä omaan henkiseen hyvinvointiin ja siten valmistautua Suomen pisimpään vuodenaikaan eli pimeyteen.

Kiitos ja Miau.


torstai 31. elokuuta 2017

Hirviä hädrelli!


Seuraa lyhyt ja sekava tilannekatsaus ensimmäisiin päiviini uudessa kotikaupungissa! 




Rehellisesti sanottuna, en ole ehtinyt ajattelemaan blogia tällä viikolla ollenkaan. Juuri ja juuri olen ehtinyt ja muistanut hoitaa kaikki juoksevat asiat kuten opiskelutodistuksen, bussikortin hankkimisen, syömisen, nukkumisen, koulussa käynnin ja luokkakavereihin tutustumisen paikallisissa kuppiloissa.





Eka viikko kuopiolaisena on kaikesta kiireestä huolimatta ollut tosi kiva. Maanantaina lenkkeiltiin mun koululle, jotta tiedän mihin keskiviikkoaamuna tulen. Tiistaina ostin bussikortin vuorokaudeksi ja ajelin ristiin rastiin Kuopiota (no oikeasti kolusin läpi vain tärkeimmät reitit, eli keskusta - koulu, koti - keskusta ). Onneksi täällä joka paikkaan on niin lyhyt matka, ettei haittaa vaikka joskus eksyisinkin väärään suuntaan menevään bussiin tai kokonaan väärälle linjalle. Tuleepahan kaupunki tutuksi!









Miau-kissa on ollut korvaamaton apu muun muassa tulevaan opiskelumateriaaliin tutustuessa. Tämän lisäksi Miau on ollut apunani ruuanlaitossa, pyykinpesussa sekä kengännauhojen avaamisessa. Kerrassaan hurmaava katti!












Keskiviikkona olikin sitten tosiaan se THE ensimmäinen koulupäivä. Sonja neuvoi minut oikealle bussipysäkille, otti kotiportaalla ekaluokkalaisesta tarvittavat kouluunlähtökuvat ja toivotti mukavaa päivää.





Ensimmäiset koulupäivät ovat olleet melkoista hulinaa. Uutta asiaa ja opeteltavaa on niin paljo, että olen molempina päivinä ollut superväsynyt päästessäni Sonjan asunnolle. Vielä pitäisi huominen jaksaa niin saisi aloittaa rentouttavan viikonlopun johon sisältyy mm. yhden muuttokuorman kantaminen kolmanteen kerrokseen ilman hissiä... VOI MUA PARKAA! 



tiistai 29. elokuuta 2017

Viivin viinidieetti: ruokapäiväkirjani perjantailta - ihmeen hyvä!

Lainatakseni rakkaan kotikaupunkini slogania, oma ruokapäiväkirjani perjantailta oli ihmeen hyvä. Olisi se voinut olla huonompikin. 

Tämä perjantai olikin monella tapaa erikoisempi kuin normaalit viikonlopun aloitukseni: olin tehnyt ruoat jo edeltävänä päivänä valmiiksi ja kävin kahdessa eri jumpassa! Tällaista ei ole tapahtunut ikinä, ja tämän oudon tapahtuman vuoksi pasmat menivät niin sekaisin, että viinipullo jäi Alkon hyllylle ja kaupasta tarttuikin mukaan vain pari saunaolutta ja vissyä. 

AAMUPALA
Yleensä jätän aamupalan aina syömättä, ja korvaan sen kahdella kupilla kahvia. Nyt kuitenkin ennakoin koska tiesin lounaan venyvän pitkälle iltapäivään. 

- 2 kuppia kahvia kauramaidolla
- Alpro -rahkaa chia-siemenillä, mustikoilla ja B12-tipoilla

Rahkaa en syö juuri koskaan, sillä olipa kyse kasvi- tai maitopohjaisesta tuotteesta, se on vaan niin kertakaikkisen PAHAA. Tällä viikolla olin kuitenkin käynyt jo jopa kaksi kertaa jumpassa, joten päätin olla sporty!

LOUNAS
Aamupalan ja lounaan välissä join 3 kuppia kahvia. Mulla on paha tapa siirtää nälkää kahvilla, jonka seurauksena tulee vetämätön ja huono olo. 

Päästyäni takaisin toimistolle tungin edellisen päivän jämät mikroon, ja siitä yhtä nopeasti ääntä kohti. Työkaverini yllyttämänä (koska muutenhan en todellakaan sellaiseen koskisi) lisäsin ruokaan aimo annoksen ketsuppia. Vasta tämän jälkeen muistin ottaa kuvan ruoasta, olisihan se näyttänyt paljon terveellisemmältä ilman!!


 - Puoli litraa vettä
- Sekoitus vihanneksia, tuoretta pinaattia, sipulia ja härkäpapupyöryköitä. Ja KETSUPPIA.

VÄLIPALA
En myöskään syö ikinä välipalaa, vaan normaalisti kiiruhdan töistä kotiin jääkaapille. Nyt kuitenkin jumpparupeama oli tiedossa, ja halusin syödä jotain kevyttä ennen BodyCombatia.

- Kourallinen cashewpähkinöitä (fun fact: cashewpähkinät kasvavat munuaispuun valehedelmissä)
- Banaani 

Jokainen tietää miltä nämä näyttävät, joten kuvaa en ottanut. 

ILLALLINEN
Treenin jälkeen huitaisin valmissmoothien naamariin, ja hurautin kotiin syömään. Olin edellisenä päivänä valmistanut padallisen keittoa (jota on muuten vieläkin tuolla jääkaapissa) joten tämäkin ruokailuongelma ratkesi ihmeen helposti. Normaalisti olisin käynyt varmaan hakemassa roiskeläpän kaupasta, koska olen urheilun jälkeen hyvin laiska tekemään ruokaa. 

- Puoli litraa vettä
- Tulista linssikeittoa (sisältää vihreitä ja punaisia linssejä, kookosmaitoa, pakastealtaan   
  keittojuureksia ja curryä).
- Sämpylä kasvisjuustolla ja -leikkeleellä. 

Illalla nautin vielä pari saunaolutta, ja sen jälkeen ajoissa nukkumaan. Lauantaina kävin kehonkoostumusmittauksessa sekä kuntotestissä, joista kirjoitan postauksen myöhemmin. 

Niinkuin alussa tuumasinkin, perjantain ruokapäiväkirja hämmensi itseänikin. Yleensä syön lounaalla valmismakaroonilaatikkoa ja kotona pelkästään leipää, joten jos pysyn tällaisessa arkiruokailussa jatkossakin olen melko tyytyväinen. Vettä toki pitäisi juoda paljon enemmän, ja kahvia kahta vähemmän. Totesinkin jo kanssabloggaajilleni, että ONNEKSI emme tehneet päiväkirjaa keskiviikolta: silloin tuli nautittua kuppilassa useampikin olut ja matka jatkui hesen kautta kotiin..

Viivi

maanantai 28. elokuuta 2017

Ruokapäiväkirja - extempore


Arvelin ensin että "en mää vielä tämmöseen rupia, parin viikon päästä sitte ku elämä on tasottunu ja arki alkaa rullaamaan normaalisti", mutta sitten olin että EEEEIKÄKÖ nythämmää vasta hokasin! Että näinhän tästä saa paljon hauskempaa kun ei ehdi suunnittelemaan ja fiksailemaan omia syömisiään yhtään mediaseksikkäämmälle tolalle. 

Tilannehan oli siis perjantaina 25.8.2017 juurikin se, että mun jääkaapissa ei ollut valon lisäksi juuri muuta. Seuraavana päivänä oli tarkoitus hoidella muuton osa 1 ja siirtää itsensä Kuopioon, joten ruuanlaitto ja erityisesti ruokaostosten tekeminen oli jäänyt vähemmälle, sillä halusin saada jääkaapin tyhjäksi niin ettei mitään tarvisi heittää roskiin; siis syömällä. Viime viikot on siis tullut syötyä vähän sitä sun tätä, mitä nyt kaapista sattuu löytymään. 


Päivä tuli vedettyä siis tosi vähällä ruualla ja melko epäterveellisesti. Tällaista mun syöminen on kyllä ollut koko kesän, sillä säännöllisen päivärytmin puuttuessa oon monena iltana huomannut että "oho, eipä oo tullut syötyä sitten aamupalan yhtään mitään". Ja tämä kostautuu valitettavan usein sitten iltamässäilynä... 

Yllättävän haastavaa oli muistaa kuvata jokainen ateria, vaikka niitä aterioita ei tosiaan päivään kovin montaa mahtunutkaan. Oli myös yllättävän noloa kaivaa puhelin esille hienossa ravintolassa, mutta onneksi pöytäseurueelta irtosi ymmärrystä. Tähän väliin täytyy myös todeta että ravintolaillalliset ei todellakaan kuulu mun viikonlopunkorkkausrutiineihin, mutta viime viikot ovat olleet monella tavalla hyvin erikoisia.



Aamupala noin klo 10:30
kuppi kahvia kevytmaidolla
mustikkajogurtti 200 g
4 siivua kaurarievää margariinilla ja juustolla 

Syön aamupalan lähes poikkeuksetta aina. Siitä tavasta olen itselleni kiitollinen, sillä olisin varmaan täydellinen hirviö läheisiäni kohtaan mikäli aloittaisin päiväni ilman aamupalaa - nälkäisenä siis. Parantamisen varaakin löytyy; haluaisin luopua leivästä, tai ainakin vähentää sen syöntiä huomattavasti. En siksi, että gluteeniton/vehnätön/viljaton ruokavalio on nykyään niin kovin trendikäs, vaan siksi että voisin itse todeta onko viljatomalla ruokavaliolla vaikutusta olotilaan ja ulkomuotoon. Noin niinkuin testimielessä. 





Päiväkahvi ystävän luona noin kello 15:00
kahvi kevytmaidolla
palanen uunituoretta gluteenitonta mustikkapiirakkaa
siivu vaniljajäätelöä

Syöminen unohtui tavaroita pakkaillessa ja siivotessa. En kyllä edes tuntenut itseäni nälkäiseksi joten onnistuin pitämään piirakkapalankin kohtuullisen kokoisena. 


Illallinen, ravintola pikkuVELI, noin kello 18:30
alkuun tummaa tervaleipää ja vaaleaa ciabattaa (?)
burger 160g naudanlihapihvillä, sinihomejuustolla ja chilimajoneesillä
maalaisranskalaiset
suklaamarkiisia, maitosuklaamoussea, valkosuklaa macarons ja passionjäätelöä
rose-viiniä

Huh, kuvat puhukoot puolestaan. Kyllä tuollaista ruokaa ihan mielellään söisi useamminkin...




Alkuun meille tarjottiin suupaloiksi ihanan tuoretta leipää. Tumma leipä tuoksui vahvasti tervalle, mutta maku oli oikein miellyttävä. Vaalea leipä oli päältä rapeaa ja sisältä taivaallisen pehmeää - juuri sellaista jota söisin mielelläni vaikka joka aamu, jos se ei olisi niin kovin epäterveellistä. 




Pääruuaksi valitsin tutun ja turvallisen burgerin. Olen tosi onneton ravintolavieras, sillä yleensä jokaisesta annoksesta löytyy aina yksi komponentti, josta en niin välitä. Vaikka pihvi kuulostaisikin maukkaalta, on lisukkeena aina jotain sellaista josta en pidä - enkä väitä olevani mitenkään yltiökranttu, mutta silloin harvoin kun käyn hienommin syömässä, haluan että ruoka todella maistuu minulle.


Onneksi "tämä tuttu ja turvallinen" ei kuitenkaan tuottanut pettymystä, saati että se olisi ollut jotenkin tylsää! Sämpylä oli mahtavaa ja chilimajoneesi poltteli sopivasti makuhermoja. Täydellinen burgeri ilman turhia kikkailuja siis! Eikä burgeria tietenkään voi syödä ilman upporasvassa paistettuja, ihanan rasvaisia ranskalaisia.





Jälkkärivaihtoehdoista bongasin heti Valrhona suklaata x 3, sillä kaikki missä on triplasti suklaata, on varmasti hyvää. Ja oikeassahan minä olin (tietysti, kuten aina) , mutta myös jälkiruuan muut, anti-suklaiset osiot olivat taivaallisia. Ei lisättävää, käykää itse kokeilemassa!







Syönnin päälle kävimme vielä viereisessä pubissa juomassa "parit", eli minun tapauksessani kaksi lonkeroa. Kotiin päästyäni korkkasin muuttopulloksi ristimäni viinipullon, josta hupeni noin puolet. 


Sellainen perjantai minun osaltani - ei ollenkaan tavanomainen, ei mitenkään kovin katastrofaalinen muttei myöskään toivottava ja tavoiteltava. Parantamisen varaa on paljon. Ensimmäisenä pyrin nyt tosiaan vähentämään sitä vaaleiden viljojen käyttöä, ja toinen tavoitteeni on muistaa juoda päivittäin vähintään 2 litraa vettä. Ei kuulosta kovin vaikealta, eihän? 

Palataan ruokapäiväkirjojen pariin siis myöhemmin syksyllä ja katsotaan onko kenenkään kohdalla tapahtunut minkäänlaista muutosta!